Tykkään neuloa villasukkia. Oikeastaan mikään ei ole yhtä rentouttavaa, kun sukankudin. Nautin aivan tavallisten yksiväristen sukkien neulomisesta, mutta myös pitsiset villasukat on kivoja tehdä. Sen sijaan kirjoneuleisia en juurikaan tee, koska en hallitse teksniikkaa. Valmiiksi raidoitetut sukkalangat on myös mukavia neuloa. Nykyään lehdissä on valtavasti sukkaohjeita ja suurin osa niistä jää minulta hyödyntämättä, kun yleensä valitsen kuitenkin jonkun yksinkertaisen tai tutun ja turvallisen mallin, jonka osaan ulkoa. Esim. nämä.
Tässä tapauksessa päätin haastaa itseni ja kylläpä ottikin koville nämä pitsiset villasukat! Ohje on Suuri Käsityö -lehdessä 4/2023. Tavasin ja taas tavasin ohjetta ja olin jo vähällä soittaa ohjeen suunnittelijalle, mutta päätin kuitenkin antaa olla, koska lopputulos sukan näköinen on. Ihan varma en ole, teinkö kantapään ohjeen mukaan, ehkä en – taisi tulla oma versio?
Tämä keltainen lanka on aivan ohjeen mukainen, Alize Superwash. Se on kaikista sukkalangoista minun lempparini. Ohut, fingering-paksuinen ja sen kierre on juuri minulle jotenkin sopiva.
Kun kerran ohjeen olin jotenkin päähäni saanut – paitsi kantapäätä – ajattelin tehdä toisenkin parin. Tähän valitsin eri langan, nyt hyllystä valikoitui Regian Merino Yak. Tätä suloista jakin karvaa sisältävää lankaa meillä on kahta väriä, vihreä ja punertava, terrakotta.
Keltainen lanka on juoksevuudeltaan ohuempaa kuin vihreä, mutta sukat näyttävät kyllä isommilta siitä tehtynä. Vihreä on 50 g = 400 m ja keltainen 50 g = 420 m. Näiden neulomisesta on jo hetki aikaa, enkä muista, että ehkä käytin vihreisiin pienempiä puikkoja?
Sukkapariin kuluu lankaa reilu n. 60 gr.
En juuri koskaan tee sukan kärkikavennusta näin. Yllä olevassa kuvassa on havaittavissa reikiä, jotka pitää viimeistelyssä neuloa kiinni.
Alize Superwash sukkalankaa voin todellakin suositella ja siitä meillä on myynnissä sekä yksivärisiä että kirjavia lankoja.
Uuden oppimisesta iloa ja aivojumppaa
Usein asiakkaani ovat epävarmoja omista taidoistaan tai epäröivät ottaa käyttöön mitään uutta tekniikkaa. Silloin kannustan kyllä opettelemaan, sillä uuden oppimisesta saa niin hyvän mielen. Itse koen, että näiden sukkien neulominen ei ollut yhtä rentouttavaa kuin yleensä, mutta toivon, että aivoni saavat virikettä ja pysyvät ehkä paremmin kunnossa, kun annan niille haastetta…
Kuten kuvista saatat huomata, käytin eri puikkoja näille langoille. Aina ei vaan samat puikot sovi eri langoille. Kokeilemalla selviää paras kombo.
Minkälaisia sukkia sinä mieluiten neulot – tai kudot? Vai teetko ylipäätään sukkia?
Pellavasydämen Mervi
Hei, ollaan ihan samoissa ajatuksissa oltu. Päätin myös alkaa neuloa vaikempia malleja mitä tähän asti. Ensin tein palmikkokaarrokeneulepuseron, nyt pitsisukat. Ostin Sari Nordlundin uuden kirjan, oliko nimi Softly – ajattomiaeuleita ja pitsisukat on jo tehty, nyt teen palmikko-pitsihuivia samasta kirjasta. Mielenkiintoista, seitsemänkymppinenkin oppii uutta!
Ovat tosi kauniit nuo pitsisukkasi
Saa nähdä, onnistuuko kommentti, kokeilin vähän uudella tavalla.
Terv.
Tuula Turusta
Kiitos kommentistasi! Hei, hieno päätös – pidetään aivot vilkkaina….