admin

Viime postauksessa kerroin ison lampunvarjostimen uusimisesta. Tämä tuli valmiiksi jo ennen sitä. Tai siis NÄMÄ. Kaksi samanlaista. Kerrankin sattui niin, että eteen tuli aivan samanlainen varjostin, jonka olin jo päällystänyt. Täällä. Nyt olisi siis ” helppo” homma. Tässä tapauksessa kankaan valinta ei tuottanut ongelmia, sillä omista varastoistani löytyi asiakkaan toivoma satiini. Ja siis sekin helpotti,

Viime vuoden puolella minulta kysyttiin ison lampunvarjostimen uusimista. En yleensä koskaan sano tilaustöihin ei, joten en nytkään. Puolen vuoden iakana saatoin useammankin kerran ajatella, että olisi kannattanut kieltäytyä. Kyseessä ei ollut se, etten olisi osannut, mutta ei vaan löytynyt oikeaa materiaalia. Lopulta iso lampunvarjostin valmistui ja olen tyytyväinen tähänkin oppimisprosessiin. Asiakas lähetti kuvan lampusta ja

Ostamaani mekkoon sopivia korviksia ei löytynyt runsaasta korvisvalikoimistani. Ehkä tuo väri syynä? Bytheway, valitsen korvikset ja yleensäkin korut saman värisinä kuin asukin. Tai sitten hopeiset. Tähän mekkoon olisi toki mustat sopineet ja niitä valikoimastani kyllä olisi löytynyt. Hetken mietin, miten voisin itse tehdä turkoosit roikkuvat korvakorut ja sitten sen keksin! Syntyi diy korvikset. Ai että

Olen jo aiemminkin kirjoittanut – ja näyttänyt kuvia – eri mittaisista hameista tai mekoista. Täällä: Ja taas kerran peilailin kahta mekkoa. Puolisollekin kävin näyttämässä ja molemmat olimme yhtä mieltä! Tämän turkoosinmustan mekon löysin Taivassalosta Armidasta. Poikkesimme siellä samalla kun kävimme Silakmarkkinoilla. Tämä mekkoni oli 10 €:n rekissä. Aivan täydellinen minulle – sitä helman pituutta laskematta…

Edellisessä postauksessa kerroin pohdinnoistani, että mitä jatkossa teen valmistamieni kierrätysasujen kanssa. Yksi askel on otettu, sillä hankin kuvaustaustan. Puoliso kokosi sen ja totesimme ”kehikon” helposti kasattavaksi. Kangas löytyi omista varastoista, sillä olin tuonut kierrätyskeskuksesta jonkun sinne jättämän palviljongin kankaat. Sitä on paljon ja yksi osio olikin täsmälleen tähän tarkoitukseen sopiva. Pienin puodin neideistä seuraa taustalla,

Siitä onkin vierähtänyt aikaa – 1,5 kk – kun olen tänne viimeksi kirjoitellut. Silloin vasta suunnittelin näyttelyäni ”Hylätystä Hyväksi” ja nyt se on jo purettukin. Tässä kertausta näyttelystä ja vähän muitakin kuulumisia. Keväällä hain ja sain kaupungilta kulttuuriavustusta kierrätysaiheisen näyttelyn pystyttämistä varten. Vaikka ihan alunperin ajattelinkin sen olevan vain näyttely, ehkä jopa ”lasin takaa” katsottava,

Tähän kassiin löytyi kankaat kierrätyskeskuksesta. Juuri sopivan kokoinen pitsin pala ja ehkä pöytäliinasta pala. LIsäksi olin jo aiemmin löytänyt tuollaista pöytätablettikangasta – tarpeeksi tukevaa – pohjaksi. Syntyi söpö kassi, kierrättämällä. Olen oppinut valtavasti asioita tämän kierrätysprojektini myötä. Yksi asia on juurikin tuon erillisen pohjan ompeleminen. Tässäkin tapauksessa kassista olisi tullut turhan pieni, jos olisin vain

Löysin kierrätyskeskuksesta kivan päiväpeitteen. Maksoin siitä 5 euroa. Sitä oli paljon ja kunto erinomainen. Näin sen heti jakkuna. Ja teinkin siitä kaksi jakkua. Kaavana käytin samaa puseron kaavaa, kuin tässä bomber-takissakin. Nyt vaan osasin jo muunnella sitä hieman. Kavensin ja pidensin hihoja. Päiväpeitteestä syntyi jakku – ja myöhemmin toinenkin. Koska peitteessä oli valkoinen kanttaus, jätin