Kävimme viime kesänä Virossa Saarenmaalla. Kirjoitinkin siitä matkasta täällä ja täällä. Saarikierroksen päätteeksi menimme koko ryhmä Abrukan ehkä ainoaan kahvittelupaikkaan. Aikaa ei ollut paljon ja jonoakin syntyi kassalle. Silloin minä huomaan jotain TODELLA kiinnostavaa. Vaatimattomasti seinälle ripustettuna roikkuu käsitöitä! En ehdi edes kaikkia katsoa läpi, mutta löydän yhden ainutlaatuisen ja kysyttyäni hintaa päätän sen ostaa. Niin upea työ ja edulliseen hintaan. Ihana matkamuisto.
Suomessa tätä vastaisi ehkä rekipeitot, jotka myös kirjaillaan villakankaalle. Ne tehdään villalangalla ja kuviot ovat hyvin erilaisia. Tässä työssä on käytetty kangastilkkuja ja erilaisia efektilankoja.
Ponchossa ei ole mitään tietoja materiaalista eikä tekijästä. Sen verran ehdin kiireessä kysyä kassahenkilöltä, että missä työ on tehty ja hän näytti takahuoneeseen, jossa valmistaja oli. Eli paikallista käsityötä, muttei ehkä tyypillistä saarenmaalaista? Minun hyppysissäni kangas tuntuu villalta.
Vaikka osaankin monenlaista käsityötapaa, kirjailu ei ole minun alaani. Kärsivällisyyteni ei riitä pikkupikkupistoihin ja tässä kohtaa totean, ettei myöskään luovuuteni riitä näin upeaan kuviointiin. Pystyisin kyllä matkimalla tekemään jotain samantyyppistä.
Tässä vielä yksityiskohtia työstä.
Poncho on malliltaan yksinkertainen ja sitä voi pitää kummin päin vain. Todettava on, että minkäänlaiset viitat eivät oikein minulle ole hyviä, sillä kyynärsauvojen kanssa on hankalaa, jos ei ole selkeitä hihoja. Mutta kyllä minä tämän kanssa aion hienostella jossain erityistilaisuuksissa.
Täällä muuten on kuva kahvilasta ja eisunkaan siellä vaan näy ainakin samantyyppinen kuin minun ponchonikin?
Pellavasydämen Mervi
Oih, tuollaisen ponchon minäkin kyllä haluaisin.
Ensi kesäksi suunnitelmiin reissu Saarenmaalle, Abrukan saarelle!