…tai kuten se yksi telkkariohjelma: Tyyliä vai ei… Kerroinkin jo kaupunkipäivästäni kun pääsin perjantaina shoppailemaan. Tarkoitus oli löytää häihin juhlava mekko. Tämän asun sain Mariellasta kotona sovitettavaksi. Nopeasti sen puin ja kuvat otettiin äkkiä, kun en kauan saa seistyä. Siinä touhussa ei sitten kateltu onko tukka hyvin tai muutakaan. Takaa pusero on yksivärisen kirjava (ei […]
Ensi töikseni soitin aamulla Tyksin tekonivelosastolle, josta tuttu osastonhoitaja vastasi puhelimeen. Kerroin hänelle tilanteen eikä hän ollut ollenkaan huolissaan. Kehotti vain peittämään alueen sidoksella, joka ei tartu kiinni, jottei uusi nahka rikkoonnu. On se kummallisen näköinen…ihan tuntuu kuin allansa oleva nivelpatti olisi suurentunut tai noussut enemmän koholle. Ehkä käyn maanantaina näyttämässä paikallisessa terveyskeskuksessa. Vaikka toiveet
Eilen illalla riisuutuessani ihmettelin, mitä paperia lonkan seudulla on. Tarkempi tarkastelu osoitti sen olevan nahkaa. Noin 2,5 cm halkaisijaltaan. Minä sitten tutkimaan, mistä se on tullut. Just joo, jotain kosteaa leikkausaslueella! Peilistä kuitenkin paljastui, ettei se ollutkaan uudessa haavassa. Joku itsesuojeluvaisto, tai suoraan sanoen pelko, estää uudemman tarkastelun. Ilman muuta sitä on näytettävä lääkärille ja
Ymmärrätkö, miten iloiseksi ihminen voi tulla, kun pääsee ulos kaupungille? Tänään minulle osui tuollainen onni. Sisareni tarjoutui lähtemään kanssani shoppailemaan. Invataksi kävi hakemassa kotoa, toi kaupungille ja lykkäsi sisälle ensimmäiseen kauppaan. Kolme tuntia siinä meni, enkä ollut yhtään kipeä. Kas, kun on kivaa tekemistä. Kiersimme kaikki keskustan vaatekaupat ja muutama leninki löytyikin. Ja sitten ostin
Että ihmistä rääkätään… jouduin taas käymään mahalaukun tähystyksessä, se on lähes inhottavinta mitä tiedän, mutta onneksi kestää niin lyhyen aikaa. En haluaisi olla sellaisessa ammatissa – joka päivä tuottaa potilaille tuskaa! Kotiin tultuani totesin miehelleni (joka ei ole koskaan minkäänlaisiin tutkimuksiin joutunut) että tasan ei käy onnenlahjat! Musta tuntuu, että mua on ronkittu jo yli
Tänään osastonhoitaja Tyksin prote-osastolta soitti, kuten eilen lupasikin. Koolla oli kuulemma useampia lääkäreitä, ylilääkäriä myöten. Eivät antaneet varsinaisesti lupaa Skotlannin matkaani, mutta totesivat tyyliin ”jokainen tekee omat valintansa ja omalla vastuulla…” Verenohennuslääke Zarelto täytyy kuitenkin ottaa. En oikein tiedä, mitä ajatella. Taas sain hyvän vinkin lukijakommenttina. Ulkomailla oleskellessa ja myös matkustellessa on hyvä olla EU-Kelakortti.
Lähes jokainen edellisiin postauksiin kommenttinsa jättänyt lukija oli käsittääkseni epäileväinen ulkomaanmatkani vuoksi. Terveys ensin…jne… Saitte minutkin epäilemään ja siksi soitinkin tänään Tyksiin prote-osastolle. Puhuin kahden hoitajan kanssa ja jostain syystä molemmat muistivat tapauksen! Toinen hoitaja kertoi (toisti) tilanteesta sen verran, ettei siellä tiedetä onko belgialaista proteesia edes tilattu! Se on kuulemma leikkaavan lääkärin vastuulla ja
Meinasin kirjoittaa yleisin ongelma, mutta ei kai nyssentään…Tarkoitan tässä vaateongelmaa. Sitä, kun seistään vaatekaapin edessä ja todetaan ”ei mulla ole mitään päällepantavaa”, vaikka kaappi olisi miten täynnä. Yleensä kai tämä ongelma vielä pahenee, kun on tulossa jokin juhlavampi tilaisuus. Kuten aikaisemmin kirjoitin, yritän päästä tyttäreni häihin, jotka pidetään Skotlannissa parin viikon päästä. Koska aikaisemmin olin
Naisten yleinen ongelma? Lue lisää »
Kuinkahan kauan siitä on…kaksi vuotta ehkä? Nimittäin siitä, kun saimme tietää, että tyttäremme Heli menee naimisiin ja viettää häitään kesällä 2014. Silloin se tuntui hirveän kaukaiselta asialta. Heli on lähtenyt heti ylioppilasvuoden jälkeen Skotlantiin ja päätynyt sinne asumaan vakituisesti – vain kaksi kertaa Suomessa käyden. Viimeksi olen nähnyt Helin monta, monta vuotta sitten… Keväällä varattiin
Oletteko huomanneet, että nyt on nostettu messinkiset jutut esille? Messinkisiä lampunkuuppia ja kynttilänjalkoja on sisustuslehdissä tämän tästä. Se ei varsinaisesti vaikuttanut ostopäätökseeni, mutta tuli kyllä mieleen. Kävimme eilen iltatorin avajaisissa. Vähän pettynyt olin sillä näyttää siltä, että samat myyjät, jopa samoilla paikoilla, lähtevät vuodesta toiseen samoja tuotteita myymään. Tämä kaunokainen sai minut pysähtymään. messinkinen puntari
Messinki on nyt muotia Lue lisää »