On se vaan uskottava, että sauna ei minulle sovi! Olen sen kyllä tiennytkin, mutta uimahallissa käydessä on/olisi kiva lopuksi lämmitellä oikein kunnolla. Viime viikolla olin vasta torstaina entiselläni, kun maanantaina käytiin uimahallissa. Nyt päätin kokeilla ilman saunomista. Kyllä, tänään ei ole yhtään huono olo. Ei siis saunaa sille, joka sairastaa fibromyalgiaa. Voikohan sen kääntää toisinpäin, […]
Pellavasydämeen saapui uusi sukkalanka. Ainakin meillä se on uusi. Joustava lanka, jossa on puuvillaa! Onkos mokomaa kuultu? Saatavilla on useampaa väriä, oikein kivoja kevätvärejä – minä valitsin kaikkein ”rumimman” – että jää asiakkaille ne nätimmät… En vielä kokeillut sukkaa jalkaan. Voisin kuvitella, että tämä on mainio kesäsukka tuon puuvillan ansiosta. Miten sitten joustavuus käyttäytyy pesussa,
Stretchiä sukassa? Lue lisää »
Enpä usko, että tämä on edes viimeinen. Näitä ”ainaoikein”-huiveja on kiva tehdä, voi jutustella tai katsella telkkaria samalla. Lankana Alize Angora Gold Simli, 70 % akryyliä, 10 % Mohairia, 10 % Villaa ja 5 % Metallia. Langalle suositellaan puikkoja 3-6, minä neulon kutosen pyöröpuikoilla. Tällä kertaa valitsin KnitPicksin puikot. Ne on mukavat, ehkä poikkeuksellisen terävät
Ja vielä yksi huivi… Lue lisää »
Tässäpä toinen Minion-piponi. Tämä yksisilmäinen heppu lienee nimeltään Stuart. Ensimmäinen virkkaamani pipo oli mieleinen 3-vuotta täyttävälle pikkupojalle. Tottakai isoveljen pitää myös saada omansa. Ja ukkihan toteuttaa lapsenlapsen toiveen ja minä tietysti ukin toiveen. Tässä unohdin mustan raidan tehdä virkatessa, joten lisäsin sen jälkeenpäin. Saattaa näyttää jopa aidommalta näin erillisenä. Hyvältä näytti pipomalli lapsen päässä. Takaa
Minion Kätyrit Stuart Lue lisää »
Te tiedätte, miten inhoan liikkumista. Nyt maanantaisista uimahallireissuista on tullut jo melkein rutiinia. En enää koe menettäväni vapaa-aikaani sinne lähtemällä, vaan ajattelen aamusta alkaen, että uimahalliin mennään…. Tänään – ei kun kelloon katsottuani totean, että eilen – reissu oli tosi surkea. Minulla oli uusi uimapuku ja se tuntui hyvältä (tunsin oloni jollain lailla ”puetuksi”) mutta
Meenköhän enää koskaan? Lue lisää »
Asiakas tilasi virkatun ylioppilaslakin. Onpa hienoa, että joku on ajoissa liikkeellä. Vastahan ylioppilaskirjoitukset ovat meneillään…. Usein lahjanantajat havahtuvat viime tingassa, minä ainakin. Tämä lakki tulee osaksi lahjakokonaisuutta, arvatenkin jonkun päähän. Mutta se pää on pienempi kuin ihmisen. Lankana käytin jämäkeriä, koska tässä työssä langan laadulla ei ole merkitystä. Valkoinen lanka on jokseenkin kiiltävää. Hauska työ.
Virkattu ylioppilaslakki Lue lisää »
Paikallisella facebook-kirpparilla oli myynnissä kahvikuppeja. Osa ihan peruskamaa, jota kukaan ei nykyään halua vaivoikseen, mutta joukossa ilmoituksen mukaan myös Arabiaa. Sattuipa niin kivasti, että juuri ne haluamani kupit ovat Arabiaa. Olen lopettanut kaikenlaisen astioiden keräilyn, sillä kaapit on mitoitettu vain tarpeelliselle astiastolle ja tätä nykyä reunojaan myöten täynnä. Näitä musta-valkoisia kuppeja en voinut vastustaa, sopivat
Luulenpa, että tällaiselle pipolle löytyisi monta ottajaa. Minionit on nyt lasten suosikkihahmoja. Kuulemma. Vain kuvista olen itse katsellut heitä ja siksi olikin aika haasteellista valmistaa pipo tällä aiheella. Lapsenlapselleen tahtoi eräs ystävä, jonka vaimokaan ei uskaltanut haasteeseen itse tarttua. Senjälkeen kun mallin on hahmottanut, varsinainen tekeminen oli tosi nopeaa. Parissa tunnissa valmistui tämä virkattu korvaläpällinen
Suosikkipipo lapselle Lue lisää »
Joka kerta, kun olen putiikin muuttanut uuteen paikkaan, olen haaveillut sovituskopista – koppi ei kyllä sanana ole erityisen houkutteleva. Olisi kiva ohjata asiakas verhon taakse nurkkaukseen, jossa olisi peili ja jakkara. Sellainen naisellisen kaunis ja hyvältä tuoksuva… Eau de colognea pullossa, 4711, tiedättehän. Joka kerta, kun olen putiikin saanut muutettua, olen todennut haaveen mahdottomaksi toteuttaa.
Kumpa olisi sovituskoppi Lue lisää »
Joskus sitä sokeutuu omille jutuilleen. Näin käy esim. sisustuksessa: sehän on tiedetty, että talon valmistumisvaiheessa keskeneräisiksi jääneet listoitukset saattavat puuttua vuosia. Silmä tottuu. Puodin somistus vaatisi myös aika ajoin täydellisen muuttamisen. Minullakin on paljon vakioasiakkaita, joita voisin piristää uudistamalla ilmettä. Muutama päivä sitten havahduin, että ikkunassa on ollut samat neuleet jo toista vuotta. Näin on