Pipoja on monenlaisia; trikoisia, neulottuja, tehdastekoisia ja itse neulottuja. Pipon malliin vaikuttaa kulloinenkin muoti. Me 70-luvulla nuoruuttamme eläneet muistamme kulmikkaat pipot, joissa roikkui ohut tupsu narun päässä. Välillä pipoihin on kiinnitetty kaksikin tupsua kuin korviksi. Joskus pipo on päänmyötäinen, varsinkin miehillä ja toisinaan taas sen kuuluu roikkua takaa. Viime talvena näimme muhkeita pipoja, jotka jäivät korkeaksi ”tötteröksi” päälaelle. Olen neulonut monenlaisia, vaikka itse todella harvoin pidän mitään päässä, autolla liikkuja kun enimmäkseen olen. Mallipipoja olen tehnyt paljon, nyt syntyi tötteröpipo
Tässä joitain linkkejä pipoihin, mitä olen väsännyt
Kaupunkipipo
Nythän on muotia neuloa puseroita ja mitätahansa kahdella langalla niin, että toinen on paksumpi ja toinen henkäyksenohut villasilkkilanka.
Innostuin tekemään korkean tötteröpipon, jollaisia olen nähnyt nuorten päässä. Tässä pipo on meidän nukella, mutta se mahtuu kyllä minunkin isoon päähäni.
Pipoa voi pitää kummin päin vaan, kuten alakuvista huomaat.
Tähän valitsin langaksi täsmälleen samanväriset langat, Lankavan Lysti ja Tilian Filcolana sinapinkeltaisena
Kummastakin riitti yksi kerä ja vielä jäikin.
Ohje
Ohje tähän pipoon on äärimmäisen helppo. Neulotaan molemmat langat yhdessä, puikoksi valitsin (en koskaan käytäkään mitään muita) ChiaoGoon pyöröpuikot koko 3,5 mm. Pyrin neulomaan vähän tiukempaa kuin normaalisti, jotta lopputulos on napakka. Luodaan 88 silmukkaa ja neulotaan 1 oikein 1 nurin 30 cm tai haluttu mitta.
Sen jälkeen aloitetaan päälaen kavennukset. Tein ne vain kahdessa kohdassa. Kavennus tapahtuu 3 silmukan molemmin puolin, kts kuva alla. Oikealla puolella neulotaan 2 silmukkaa yhteen ja 3 silmukan jälkeen tehdään SSK. Ohje esim. täällä. Sen voi kyllä tehdä tavallisena ylivetokavennuksenakin.
Kavennukset tehdään joka kerroksella ja lopuksi lanka vedetään jäljelle jääneiden silmukoiden läpi.
Vaikka tuo filcolana-lanka on henkäyksen ohut, sen vaikutus kyllä tuntuu. Pinnasta tulee hivenen pörröinen ja todella pehmeä. Kun valitsee poikkeavan värisen pörrölangan, saa enemmän mielenkiintoa. Yllä olevassa kuvassa pipon alla on neulomani pusero, jossa on käytetty sinistä merinovillalankaa ja valkoista pörrölankaa.
Pellavasydämen Mervi
Tykkään tuosta kirkkaan keltaisesta, niin värin, kuin mallinkin puolesta! Viime talvena kudoin yhden pipon, joka nyt tuntuu siltä, että olisi saanut olla pidempi. Se oli ihan vai resoria, suora putki, jonka pistin suppuun päästä. Nyt mietin josko jatkaisin sitä hieman, kun lankaa kerran jäi.
Eipä tämä minunkaan ole juuri kummoisempi kuin resoriputki!