Kerroinkin jo aiemmin, että asiakas lähetti minulle vanhan lehden vuodelta 1979 koska toivoi minun neulovan sen ohjeella villatakin. Selailin lehteä ja löysin siitä muutakin mukavaa. Aika usein muoti ja mallit ovat oman aikakautensa tyylisiä ja näyttävän tänään oudoilta, mutta kaksi villapaitaa miellytti minun silmääni ja päätin neuloa toisen niistä. Syntyi paksu palmikkopaita.
Ohjeessa on käytetty sen aikaisia lankoja (mm. Pirta Puhuri), mutta laskeskelin, että se on aika lähellä islantilaista villalankaa Alafosslopia, koska kummassakin on puikkokoko 6 mm. Olen jo aiemminkin haaveillut paidasta, jossa raglankavennusten kohdalla on palmikot. Arvasin, että joudun vähän säätämään silmukkalukujen kanssa ja niin teinkin. Luulen kuitenkin, että loppujen lopuksi olisin voinut tehdä aivan ohjeen mukaan ja olisin onnistunut vähintään yhtä hyvin kuin nyt.
Pieniä muutoksia ohjeeseen
Neuvon aina aloittelevia neuloja-asiakkaitani aloittamaan puseron neulomisen hihasta ja niin teen itsekin. Jos ei jostain syystä onnistu, ei tule niin paljon purkamista. Hihasta näet täsmääkö silmukkamäärät haluamaasi kokoon, onko puikot oikeat jne. Tässä huomasin, että hihaan en voi laittaa yhtä paljon silmukoita kuin ohjeessa, mikä taas johti siihen, että raglankavennuksia en voinut tehdä yhtä ”nopeasti” kuin ohjeessa. Jätin hihan puolella 2 välikerrosta, kun miehustassa kavennusten väliin jäi vain yksi välikerros.
Ehkä huomaatkin, että pääntietä olen muuttanut. Ohjeessa on hyvin, hyvin tiukka pääntie ja etu- ja takakappaleille tehdään vielä lisäpalmikot. Minun kurkkuani kuristaa pelkästään kuvan katsominenkin, joten jätin ylimääräiset palmikot pois ja neuloin normaalin resorin. Jokseenkin tiukka tästäkin tuli.
Niskaan taakse tein lyhennettyjä kerroksia, jotta takakappale nousisi vähän korkeammalle kuin edestä ja näin istuvuus paranee. Kuvassa alla paita takaa.
Koltaan puserosta tuli minulle sopiva, eli ainakin XL, vaikka se ohjeen mukaan on 34, Pusero painaa 708 g ja langan hinnaksi tuli 700 g = 56 €.
Eli jos olisin halunnut tästä kokoa 34 olevan puseron, olisi aikamoisen paljon liian iso tullut ja olisi todellakin saanut vyöllä kuroa kokoon, kuten kuvassa on mallilla. Lisäksi hänellä on kunnon olkatoppaukset. Minulle pusero on hyvin muotoja nuoleva.
Kun sain puseron valmiiksi, kastelin sen ja kuivattelin useamman päivän. Hiukan myös höyrytin palmikkokohtia, jotta sain kuvion paremmin esille.
Tästä jollekkin todella lämmin, paksu palmikkopaita!
Tämä väri ei ole ollenkaan minun, enkä tätä puseroa käyttööni otakaan. Sekin tulee puotiin malliksi. Ja näitä mallipuseroita meillä on PALJON. Tässä yhteiskuvassa muutama.
