Kodin sisustuksessa olen vanhanaikainen mieltymyksiltäni. Vaikka ihailenkin sisutuslehtien ja -blogien modernia maailmaa, itselleni kuitenkin valitsen ”menneen ajan tunnelmaa”. Nähdessäni tämän tuolikaunottaren kierrätyskeskuksessa olin aivan myyty. Tästä tuolista piti maksaa 60 euroa. Oliko paha hinta? Ei tälle tuolille mitään paikkaa ole, nyt se on tuolla olohuoneen nurkassa odottelemassa loppusijoitusta. Minulle tämä on oikein ihanneistuin – tarpeeksi […]
En aina ymmärrä kuvataidetta. Varsinkaan abstraktia. Enemmänkin pidän näköisistä kuvista. Abstraktista taiteesta juolahti just tässä kirjoittaessani mieleen yksi erittäin iso taulu eräässä tuttavaperheessä. Aina kun astuin heidän ulko-ovestaan sisälle näin valtavan lonkkanivelen! Mitä lie taiteilija siinä ajatellut? Mutta eikö se olekin niin, että taide puhuttelee jokaista katsojaansa erilailla – tämän omasta kokemusmaailmasta käsin? Minä mitään
Taidetta vai sisustusta? Lue lisää »
Vaikka ympärillä vallitsee täyskaaos, minä vain unelmoin uusista sisustuksista. Yritän hillitä itseäni, etten vielä osta mitään, mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty. En kylläkään ole ihan varma, mikä tässä projektissa on hankalinta. Ainakin erilaiset mielipiteet. Arvasin sen ja sanoin Mirvallekin, että iskä on ihan varmasti kaikista näistä erimieltä. Siirsimme nimittäin muutaman Pellavasydämestä tulleen kalusteen uusille
Kumpi ja Kampi tappeli, kumpi voitti. Lue lisää »
Joulusiivot etenevät pikkuhiljaa… Olohuoneeseen haettiin vintiltä talvimatto. Tämä ei olekaan moneen vuoteen ollut lattialla, joten on kuin uusi. Ensin ajattelin, että onpa vanhanaikainen, kannattaako tuollaista kuvaa edes näyttää. Mutta sitten katsoin nauhalta sitä kaunein koti -ohjelmaa ja huomasinpa, että siellä oli keittiössä (!) samantyyppinen matto. Toki näyttää erilaiselta sellaisessa isossa huoneessa. Ihan vaan pienenä kuriositeettina
Olohuoneen ”uusi” matto Lue lisää »
Oikeastaan tämä on kylläkin astia, mutta kun ei se tule millään mahtumaan mihinkään astiakaappiin, se on osa sisustusta. Useampana jouluna olen etsinyt sopivaa kakkukupua, johon mahtuisi piparkakkutalo pölyltä suojaan. Viime jouluna tsekkasin jopa kynttilälyhdytkin, mutta mitään sopivaa ei löytynyt. (Tietysti isojen kaupunkien isoilta apajilta olisi saattanut löytyä, mutta haluan suosia oman pikkukaupungin pikkuputiikkeja) Tässä se
Pitkästä aikaa kävimme kylässä. Tuttu pariskunta ja muutkin vieraat, mutta koti oli uusi, jossa emme olleet ennen käyneet. Aina se sama juttu. Kun pääsee kotiin, alkaa miettiä muutoksia. Muutama postaus sitten kerroinkin meidän olohuoneen verho-ongelmasta. Vierailemassamme kodissa oli aivan samanlaiset ikkunat, mutta ratkaisu erilainen. Meillä on yhtenäinen verhotanko, johon saa jopa kolmet verhot päällekkäin eri
Meillä on meidän näköistä Lue lisää »
Nyt on pari viikkoa kulunut niin, ettei ole oikein mitään kerrottavaa. Tai ei ole näyttää kuvia. Olen hyvin intensiivisesti tehnyt teatterin puvustusta. Torstainakin meni koko aamupäivä kirppareilla kiertäen ja sattumia etsien. Iltapäivän ompelin tiiviisti siihen asti, kunnes menin kuudeksi harjoituksiin. Siellä istuin klo 22 asti. Seuraan harjoituksia, jotta näen, mitä puvustuksesta vielä puuttuu vai täytyykö
Sitäsuntätä ja vähän jouluakin Lue lisää »
Meidän eteinen ei ole houkuttelevan näköinen. Ei sisällekutsuva, eikä edes käytännöllinen. Heti minun kenkäkasani jälkeen on tuoli ja sillä pahvilaatikko, johon meidän ”paperinkeräysvastaava” välivarastoi pois vietävät lehdet. Tuolille ei siis voi istahtaa kenkiä laittamaan, ellei ensin nosta pois tuota laatikkoa. No, omasta väestä kukaan ei tuota tuolia tarvitsekaan, että sen puolesta joutaa laatikon alusena olemaankin.
Eteisen sisustuksellinen yksityiskohta Lue lisää »
Asiakas toi tällaisen raanun Pellavasydämen keinutuolin matoksi. Se ei kuitenkaan ollut käytössä hyvä, joten on jäänyt piiloon pöydän alle.Näin syksyn kynnyksellä tämä näyttää väriensä puolesta oikein ajankohtaiselta. Minun ajatukseni tämä taitaa kylläkin viedä 70-luvulle… Näitä samantapaisia raanuja näkee kirpputoreilla useinkin. Asiakas, joka tämän toi, kertoi, että sukulaisensa on tämän käsin kutonut. Päärmäys puoltaakin tuota väitettä.
Nyt kun kivijalkamyymälää aletaan ajaa alas, tulee myös kalustuksen kohtalo selvitettäväksi. Muuten, vieläkin jatko on epävarmaa, sillä yksi vielä miettii… Mutta joka tapauksessa jonkun verran karsintaa on tehtävä. Ensimmäisessä vaiheessa siirrän putiikista kotiin ne, joilla on tunnearvoa tai muuten ovat meille sopivia. Yksi tällaisista on perintöpöytä. Muistan oikein hyvin äitini kotitorpasta enoni pöydän. Eipä sitä
Ihana pöytä, minun mielestäni Lue lisää »