Opinkohan? Epävarmuutta ilmassa

Ehostuspalvelut-opinnot osa 4: kulmakarvat

Tällä kertaa jouduin lähtemään Turkuun ilman avustajaa, mikä teki oloni vähän epävarmaksi. Onnekseni yksi opiskelutovereista yhytti minut ulko-ovella ja oli hyvin auttavainen ja opettaja on kyllä luvannut myös auttaa.

Ilta alkoi teorialla, opimme kulmakarvan oikeaoppisen muodon. Tämä kuva löytyy täältä.

Kulmakarvat eivät saa olla liian lähellä – tai kaukana – toisistaan. Laita kynä nenänpielestä kohtisuoraan ylös. Siihen merkitset alkamiskohdan. Korkein kohta on silmän iiriksen ulkoreuna. (Tästä löytyy myös erilaisia versioita, joku opettaa, että korkein kohta on pupillin kohdalla, joku sanoo jopa, että silmän ulkonurkan kohdalla.) Kulmakarva päättyy siihen missä kynä kohtaa silmän ulkonurkan, kun se lähtee nenänpielestä.

Harjoittelemme siis täydellistä SIIPIMÄISTÄ kulmakarvaa, ei pyöreätä, mistä seurauksena olisi ymmyrkäinen ilme, ei liian ohutta viivaa, eikä siittiön mallista, hups. sitäkään haluta…

Tämän opittuamme tutkailimme erilaisia välineitä kulmakarvojen piirtämiseen. Tällaiset oli opettajalla mukana

Valittavana on voidemainen tai puuterimainen kulmaväri, kulmageeli tai kulmakynä tai tussi. Kyniäkin on erilaisia, terotettavia ja kierrettäviä, joita ei teroteta. Jos et käytä kynää, tarvitset viistopäisen kulmasiveltimen, tuo kirjava alimpana.

Teoriaopetuksen jälkeen pääsimme tositoimiin. Työskentelimme parittain ja teimme toinen toisellemme perus päivämeikin saamillamme opeilla.

Minä olen hyvin hyvin heikoilla näissä käytännön harjoitteissa

Tottahan teorian opin ja siinä muuten auttaa tämä, kun kirjoitan hyvissä ajoin ennen unohtamista kaiken muistiin tänne blogiin. Sen sijaan, käteni eivät tahdo totella ajatustani.

Hyvin harvoin, mutta nyt taas, kohtaan kaksikätisen ongelman. Uuden kädentaidon kanssa olen hämilläni – kumpaa kättä käyttäisin? Olen alunperin vasenkätinen, mutta opetettu kirjoittamaan oikealla kädellä. Kaiken muun teen vasemmalla, jopa ympyrän tai viivan piirtämiseksi vaihdan kynän oikeasta vasempaan. Virkkaan vasemmalla, mutta neulon oikealla. Sakset on vasemmassa kädessä.

Jotenkin tuo siveltimen käyttö ja toisen kasvoille ”piirtäminen” ei suju kummallakaan kädellä luontevasti. Tarvitsen paljon harjoitusta ja vähän olen viritellyt ajatusta, että jospa harjoittelisin kummallakin kädellä, asiakkaan vasen silmä vasemmalla kädellä ja oikea oikealla? Onko ketään, kenellä olisi sama ongelma?

Heikoilla olen myös sen vuoksi, että oma iho on vanhan naisen, silmäluomet lerpattaa. Nuoret naiset ryhmässä harjoittelevat toisilleen – siloposkille, kaunissilmäluomisille. Ja osaavat. Ovat jo meikanneet ja tulos on sen näköistä.

Minä kun harjoittelen, arvaan jo, että kohta opettaja tulee ja sanoo:”Tulkaas kaikki katsomaan, EI NÄIN.” Auts. Viime kerralla hän myös väsyi/kyllästyi toistelemaan samoja asioita..😂 Mutku. Opittavia asioita on paljon, kerralla ei voi kaikkia hallita ja niinpä niitä virheitä tulee.

Olen kuitenkin päättänyt, etten lannistu

Suostun olemaan juuri minä, heikkoine taitoineni. Lisään kotona tehtävää harjoittelua, mutta onkohan se sama, jos tuolle aviomiehelleni harjoittelen silmämeikkiä tekemään? Tänään vielä ihastelin värikkäitä luomivärejä, kulmakarvat jäi mittailematta… Ensin laitoin keltaista, sitten päälle vihreää ja lopuksi vielä violettia luomiväriä. Ja jossain niistä oli helmiäistäkin – ihan nounou vanhalle iholle. Mut ei haittaa!

Harjoittelu tekee mestarin. Ja tämä ohje on mielestäni hyvä ja täsmää siihen, mitä meille koulussa opetettiin. 

”Kattokaas nyt, ei näin.” Mervi

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top