Melkein koko viime vuoden olin siinä käsityksessä, että jouluna minulla ei enää olisi kauppaa. Olisin siis halunnut sen loppuvan ja maaliskuussa aloitettiin loppuunmyynti todenteolla. Mutta kuten mennyt vuosi oli meille kaikille erilainen, niin eipä suunnitelmani toteutuneet. Vuosi ei ollut minulle mitenkään erityisen vaikea, melkeinpä päinvastoin. Kesä oli kiva, pidin 10 vuoden tauon jälkeen kunnollista lomaa, aloitin uuden opiskelun ja selätin masennuksen – ei ollenkaan hassummin, eihän?
Vuoden vaihteessa sain levätä yllinkyllin ja nyt on tehty uusia suunnitelmia. Kauppa jatkaa toimintaansa supistetuin aukioloin. Minulla on henkilökohtainen avustaja apunani, muuten ei kaupanpidosta tulisikaan mitään.
Siivosimme joulun pois, jälleen ajatuksin ”mitähän näille tavaroille vuoden päästä tapahtuu?” Tuttuun tapaan aloitin siivouksen, ja taaskin ulko-ovelta. Nyt on kaipuu tavaroitten vähentämiseen ja yleisilmeen selkeyttämiseen. Karsimme tuulikaapista pois kaiken ylimääräisen ja loimme siihen pienen näyttelyn makrameetöistäni ja muutaman makrameelangankin.
Sitä helposti sokeutuu tutuille näkymille ja huomasin, että putiikin sisääntulon ikkunassa oli kaikkia kummallisia paperilappuja ja tavaroita outofseason… Nyt otettiin kaikki pikkusälä pois ja ikkunassa on vain makrameehylly ja siinä keikkuva pinkki siili.
Meidän näyteikkunalle ei saa somistusnukkeja, mutta tämä lapsinukke tervehtii tulijoita. Sille puettiin talvivaatteet ja käteen niin soma kangaslintu. Kun islantilaisneule puettiin ”nuken” päälle, se herätti ihan erilailla huomiota kuin hyllyllä.
Silloin, kun sovitusnuket eivät ole ompelukäytössä, niillekin ”puetaan” jotain myytävää. Tällä kertaa hieno punainen käsinneulottu pontso.
Saattaa olla, että ensi jouluna jälleen kaivetaan joulutavarat ja -somistukset esille, kuka tietää? Esille jätettiin nämä erikoiset seimihahmot, jotka olen ostanut käsityömessuilta.
Nämä nuket ovat hienoa käsityötä; kasvot on paperimassasta ja vaatteet aitoja materiaaleja. Tämä ”porukka” on uniikki ja muistelen tekijän sanoneen, ettei hän enää näitä valmista. Nämäkin ovat jo muutaman vuoden takaa.
Nyt, jos koskaan, elän hetkessä – tai ainakin päivän kerrallaan. En tee suunnitelmia tulevaisuudelle, en osaa enkä tiedä, mitä edes haluaisin. Koitan rajoittaa intoani ottaa uusia tuotteita myyntiin, mutta tarvittaessa tilaan kyllä lankoja, puikkoja ja ja ja…. nytkin on tulossa paketti, jossa ainakin parsinneuloja ja -sieniä.
Näillä mennään.
Pellavasydämen Mervi