elokuu 2014

Olen ollut viime päivinä erityisen laiska. Etupäässä olen päivät nukkunut ja yöt – noh, häärännyt jotain muuta… Hemoglobiinini on vain vähän päälle sata, joten saattaa silläkin olla osuutensa, mutta kyllä diagnoosi taitaa olla tuo ensin mainittu. Oikein pitää pakottaa itsensä välttämättömiin toimiin. Kaksi käsityötä on kuitenkin nyt aloitettuna ja tässä niistä toinen. Tähänkin työhön sain […]

Vaikka mitään lakiin perustuvaa vaitiolovelvollisuutta ei potilailla olekaan, sairaalassa kuulemiinsa toisten tietoihin tulee suhtautua hienotunteisesti. Joka päivä kuulen monta tarinaa täällä ensiavussa maatessani. Nyt kerron yhden tarinan, mutta niin, ettei kukaan voi yhdistää tätä kehenkään. Eräänä aamuna kymmenen maissa saapui kävellen huonovointisuutta poteva potilas. Hänet laitettiin makaamaan sänkyyn ja sairaanhoitaja aloitti haastattelun. Ilmeni, että potilas

Tiedän – ei Kela muuta toimintatapojaan, jos täällä pienessä blogissani niitä esille tuon. Aion kyllä lähettää heillekin palautetta, mutta jaanpa tässäkin harmistukseni. Kas, kun ei ole isoja murheita (?) pitää pienistä valittaa… Ei se ollutkaan niinkuin edellisessä postauksessa kerroin. Selvityspyynnössä oli valtakunnallisen palvelulinjan puhelinnumero, johon yritin soittaa monta kertaa eri aikoina vuorokautta. Aina jouduin jonottamaan.

Kun hain maksamiani ylimääräisiä taksi-omavastuita takaisin Kelalta laitoin mukaan kaikki eri sairaaloista saamani taksilupalaput, vaikkei niitä olisi tarvinnutkaan. Kelaanhan tulee tieto jokaisesta taksimatkasta ja nuo laput pitäisi vaan itsellään säilyttää. Kela sitten mahdollisesti pistokokein niitä tarkistaa. Minä siis liitin ne ja omalla autolla ajetut kilometrit mukaan hakemukseen. Kuten jo kerroin, eilen tuli postissa vapaakortti, jolla

Tänä kesänä näyttää olevan facebookin käsityöryhmissä vallalla pääkallohuivi-buumi. Minäkin sitä kokeilemaan, vaikken sitten niin yhtään pidä pääkalloista. Ajattelinkin tämän Pellavasydämeen, sekä myyntiin että käsityöideaksi. Näen tämän jo liitelevän isossa näyteikkunassa ja koululaisten ihastuvan siihen, kun ohi pyöräilevät!   En ole nähnyt tätä kenenkään päällä, enkä tiedä, miten tätä käytetään.  Tuskin kuitenkaan ”vanhanaikaisesti” hartiahuivina?  Kuvittelepa mummoa

Aamupullon tiputuksesta kotiin tullessani pyysin taas taksikuskia käymään postilaatikolla. Ei tarvitsisi maksaa omavastuuta, jos kortti olisi saapunut. Ja nyt se vihdoin oli siellä! muistakaa sitten onnitella syntymäpäivänä! Tätä korttia taksikuskille näyttämällä saan terveyskeskusmatkani ilmaiseksi. Silti jokaiselta matkalta pitää olla ko. laitoksen todistus matkan tarpeellisuudesta ja maininta, että tarvitsen invataksia. Näitä jokapäiväisiä tiputuksiani varten hoitaja kirjoitti

Olen minä sitä useinkin kuullut ja lukenut, että remontoimiseen liittyy paljon hankaluuksia ja vastoinkäymisiä. Mutta että ne alkavat jo ennenkuin koko remonttia on päästy edes aloittamaan. Niin meidänkin uuden asuin- putiikkitalon remontointi on nyt lähes puoli vuotta myöhässä. Eikä se ole pelkästään meistä kiinni. Jos kiinnostaa käy katsomassa remonttiblogissani http://pellavasydamenuusineuvolakoti.blogspot.fi/ Tänään olen ollut jokseenkin turhautunut

Leikillisesti olen sanonut, että otan kirjan mukaan, jos kuitenkaan ei ole ensiavussa ”omaa ohjelmaa”. Toisinaan on ja joskus taas ei. Viikonloppuna varmimmin. Joskus tuntuu, että olen ihan yksin, mutta eilen illalla oli todellakin joku toinenkin. Olenkohan kertonut, miten intimiteettisuoja toimii – tai siis ei toimi? Kerran menin ilmoittautumiseen ja hoitaja vähän ehkä turhan kiukkuisesti käski

No, jos maitoa ei ole, mutta pitäisi olla – sitten lähdetään kauppaan. Niinpä. Taisin jo mainitakin, että mieheni lähti puutarharetkelle Pietarsaareen, joten minun on pärjättävä viikonloppu yksin. Yleensä en käy ruokakaupassa koskaan, eikä nytkään olisi ollut välttämätöntä, mutta se maito…. Tilasin siis taksin, varasin puoli tuntia aikaa kierrellä rauhassa kaupassa. Taksikuski muuten ihmetteli tyyliäni:  istun