Tietovuotoa ensiavusta

Vaikka mitään lakiin perustuvaa vaitiolovelvollisuutta ei potilailla olekaan, sairaalassa kuulemiinsa toisten tietoihin tulee suhtautua hienotunteisesti. Joka päivä kuulen monta tarinaa täällä ensiavussa maatessani. Nyt kerron yhden tarinan, mutta niin, ettei kukaan voi yhdistää tätä kehenkään. Eräänä aamuna kymmenen maissa saapui kävellen huonovointisuutta poteva potilas. Hänet laitettiin makaamaan sänkyyn ja sairaanhoitaja aloitti haastattelun. Ilmeni, että potilas oli herännyt kuudelta aamulla pahoinvointiin. Hoitaja pyysi häntä irvistämään, näyttämään kieltä ja puristamaan käsistä. Näiden perusteella oli oletettavissa, että kyseessä on aivoinfarkti tai muu aivoperäinen ongelma.

Lääkäri oli selvästi hermostunut, kun ambulanssia ei saatu välittömästi liikkeelle. Potilas piti siirtää Tyksiin. Aikaa oli kulunut aivan liian paljon!

Tätä seuratessani tunsin voimatonta kiukkua. Niin paljon kuin itse olen ”törmännyt” asialliseen tietoon aivoinfarktin oireista, näköjään kaikki eivät ole. Kotiin päästyäni en kertonut tätä miehelleni, vaan kysyin häneltä: ”Jos minä herään aamulla ja suu roikkuu toiselta puolelta, mitä teet?” Häneltä tuli oikea vastaus: ” Soitan ambulanssin.” Niinpä. Yhtään ei jäädä odottamaan oireiden loppumista tai pahenemista, sillä jokainen menetetty minuutti voi olla kohtalokas.

kuva500
http://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_%28avh%29/aivoverenkiertohairio/oireet

Erityisesti miehet ovat huonoja lähtemään sairaalaan. Keksimme siskoni kanssa hyvän repliikin. Jos sanoisi, että ”en aio hoitaa sinua kun halvaannut tämän seurauksena”. Ehkä liian ronskia, mutta ainakin pysäyttävää. Tosiasiahan on, että seurauksena voi todellakin olla halvaantuminen, mutta hyvin ja ajoissa hoidettuna potilas voi parantua entiselleen.

Jos siis sinun ympärilläsi on ihmisiä, joiden arvelet olevan tästä tietämätön, valista! Facebookissa näkyy tämän tästä täsmätietoa asiasta, mutta varsinkaan vanhat ihmiset eivät lue facebookia. Olen toimittanut molemmat vanhempani aivoinfarktin saaneena ambulanssilla sairaalaan. Äitini sai sen ensin ja silloin tieto ei tavoittanut minua tarpeeksi ajoissa. Isän kohdalla soitin heti HÄTÄNUMEROON, ja apu saatiin ajoissa.

Hyviä linkkejä:
 http://www.aivosaatio.fi/fi/?newspage=41
 http://www.iltalehti.fi/terveys/2014031918138701_tr.shtml

Mervi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top