Pettymys, mutta ei yllätys. Lähdin tänään Turkuun Tyksiin ja asioille. Luulin käyväni lopputarkastuksessa läpihuutojuttuna ja sitten keskittyväni ostoksiin. Mutta. Minut leikannut lääkäri Mika Junnila oli oma ihana itsensä, mutta uutisensa eivät olleet miellyttäviä. Marraskuussa leikattu lonkka on kuvissa ennallaan ja siis hyvä. Kaksi vuotta kuulemma on ”varoaikaa” että vasta sen jälkeen voidaan huokaista helpotuksesta. Sensijaan […]
Kävin tänään lonkan leikanneen ortopedin luona jälkitarkastuksessa. Ensin ajattelin tehdä Turun reissun omalla autolla, mutta kun säätiedotus lupaili huonoa ajosäätä, tulin toisiin ajatuksiin. Eilinen Turun reissu antoi myös ymmärtää, etten välttämättä saata istua tuota reilua tuntia kivuttomasti. Illalla kymmenen jälkeen soitin Kela-taksin tilauskeskukseen ja tilasin kyydin. Matka meni siis mainiosti, paitsi että puolessavälissä säädin selkämystä
Eikös nuoret käytä tuollaista otsikon ilmaisua ”mä oon niin rikki”. Se kai kuvaa jonkinlaista pahaa oloa, kun taas ilmaisu ”mä repesin” kuvaa naurua. Näin tänään kuvia luustostani ja siksi aloitan tän jutun tuollaisella otsikolla. Laboratoriokokeet ja röntgenkuvat kertoivat lääkärille, että bakteeria ei lonkastani enää löytynyt. Röntgenkuva oli kamalan näköinen. Reisiluun pää ei ollut ollenkaan muun
Huomenna on jokseenkin jännittävä päivä. Paaritaksi on tilattu aamulla klo 7.45. En usko pystyväni istumaan pyörätuolissa reilun tunnin matkaa, koska tiessä on kuoppia ja se tekee tosi inhottavaa tyhjälle lonkalle, joka lonksahtelee ja paukahtelee sijoiltaan… Tyksin Kirurgisessa sairaalassa on ensin laboratoriokokeet – tutkitaan mm. sitä, onko bakteerit tuhottu lonkasta. Sitten seuraa röntgen ja viimeiseksi ortopedin
Mitähän lääkäri sanoo? Lue lisää »
Tiedäthän, saat postia, silmäilet – ahaa tällainen – laitat syrjään ja joskus aikojen päästä alat miettimään, että mitäs siinä olikaan. Näin kävi minulle kun sain taas kerran kirjeen Tyksistä. Yleensä kaikki ajat on vasta noin kuukauden perästä, joten niillä ei ole heti niin kiirettä. Jossain alitajunnassa oli kuitenkin tieto, että syyskuun puolivälissä piti olla jotain.
Tyksissä kiirettä – lääkärissäkin käydään yöllä Lue lisää »
Mieheni toi kolme sientä tunnistusta varten. Nämä siis kasvavat meidän tontilla. Kaksi niistä oli helppoja, mielestäni kyseessä on voitattivauva ja vähän isompi voitatti. Mutta tuo kolmas, keltainen, mikä se on – tietääkö joku teistä? Meidän sienikirjasta ei löydy tuollaista, enkä vielä päässyt googleen asti…. Ei se kanttarelli ole, vaikka vähän muistuttaakin sitä… Näitä on kuulemma
Välillä jotain ihan muuta, eli sieniä Lue lisää »
Hassu sanonta, ”istuin aamupäivän puhelimessa”. No, sitä minä kuitenkin tein – aamulla aloitin ja monta puhelua soitin. Mutta palataan vielä eiliseen iltaan. Aika lailla kiihdyksissä olin, kun kirjoittelin kaksi sähköpostia lääkäreilleni, toisen terveyskeskukseen ja toisen Tyksin leikkaavalle ortopedilleni, Mikalle. Monet teistä muistaakin hänet, eikö vain? Tällaisen lähetin terveyskeskuksen lääkärille, joka minulle kirjoitti todistuksen vammaispalveluja varten:
Sähköposti- ja puhelinlääkäriä Lue lisää »
Lähetin sähköpostia leikkaavalle lääkärille, omalääkärilleni.Kirjoitin näin: Hei! Haava on täysin kuiva ja kiinni. Ei vuotanut yhtään missään vaiheessa. 1) Voinko nukkua leikatulla, tyhjän lonkan kyljellä? Nimim. univaikeuksia vaikka millä mitalla2) Miten ”ohjeistan” terveyskeskuslääkäriä, jolta pyydän todistuksen kuljetuspalvelua ja henkilökohtaista avustajaa varten? Luuletko, että tulen uuden proteesin kanssa– kävelemään ilman keppejä– kävelemään kepin/keppien kanssa– kulkemaan pyörätuolissa?
Sähköpostilääkärissä Lue lisää »
Mulla riittää näitä tauteja, lonkkaongelmien lisäksi montaa muuta. Tälle päivälle oli määrätty lääkärissäkäynti endokrinologian poliklinikalle, sisätautilääkärille Tyksiin. Niinpä paaritaksi tuli taas kerran minua hakemaan. Menomatkalla polvi äityi kipeäksi, joten odotin minuutti minuutilta perillepääsyä. Voitte ehkä kuvitella taksikuskin ajatuksen/kirouksen, kun paluumatkalla ilmoitin, että mulla on vilu! Se raukka joutui laittamaan lämmityksen päälle, vaikka ulkona oli yli
Aamulla tunnustin lääkehoitajalle, että käytän omaa Tramal-varastoani. Tottakai hän hermostui asiasta ja ilmoitti, että hänen pitää julkistaa asia. Aivan sama, olin joka tapauksessa päättänyt ottaa asian esille kiertävän lääkärin kanssa. Olikin oikein mukava naislääkäri. Puheissa kävi ilmi, että hän on traumaosaston lääkärin puoliso. Sen osaston, josta tulin ja sen lääkärin, josta kerroin. Hoitaja oli selvittänyt