Olen aina ollut heikkona minulle henkilökohtaisesti tehdyille myyntitarjouksille. Putiikkiin ostan ehdottomasti mieluiten ja eniten niiltä edustajilta, jotka käyvät paikan päällä. Ja yleensä aina liikaa, kun innostun.
Toooosi pitkä aika on siitä, kun viimeksi joku käsityöläinen on tuotteitaan kaupannut, mutta tällä viikolla kaksi. Ja molempia ”lykästi”. Lähiseudun ompelija tarjosi tekemiään pikkuruisia vauvan tossuja ja minä ostin 6 paria. Olivat niiin söpöjä.
Toinen lähestyi minua sähköpostitse karkkikorujen kanssa. Niitäkin otin myyntiin myyntitilille, mutta niistä ei ole vielä kuvaa, kun saapuvat vasta ensi viikolla.
Kuvittelepa miten ihana yhdistelmä olisi nuo valkoiset pitsitossut ja tämä valkoinen mekko. Vaikka tuo mekko onkin tehty nukelle, kyllä se vastasyntyneelle pienokaisellekin mahtuisi.
Kuvan nurkassa pilkottaa joku vanha mummo, niinkuin myös tässä alemmassa kuvassa. Olen varmaankin tuon taulun jo näyttänyt, mutta tässä taas kun kerran samaan kuvaan änkesi…Tarkemmin katsottuani huomaankin, että tuo harmaatukkainen onkin pappa.
Vaikka olenkin vähentämässä valmistuotteiden myyntiä, niin muutama lahjajuttu on oltava. Nuo tossut on aivan ihana lahja vauvalle. Ja tuo taulu kävisi mammalle tai pappalle.
Pellavasydämen Mervi