Muotinäytös

Nyt se on ohi! Parin viikon rutistus puolessa tunnissa. Tai oikeastaan vartissa. Tosi vaikeaa oli miettiä ajankulkua ja sitä, mitä siihen puoleen tuntiin ehtii. Ensin luulin, ettei saada tarpeeksi asuja ja malleja, sitten pelkäsin, että ylitämme ajan ja pitää pitää kiirettä. Loppujen lopuksi ei ollut mitään kiirettä, olisi jokainen saanut olla paljon kauemmin lavalla.

Omaa osuuttaan tietysti arvostelee vielä pitkään. Miksi sanoin niin, miksen muistanut sitä ja tätä? Olin liian kiireinen, olisin voinut ajan puitteissa kertoa enemmän tuotteista.

Nyt kun tässä oli tuota jännittämistä muutenkin, en ihan paniikissa ollut. Itse asiassa olin vain kovin onnellinen, että näytös voitiin toteuttaa. Lavalla en jännittänyt enää ollenkaan. Usein on käynyt niin, että varsinainen esiintyminen sujuu ilman käsien ja äänen tärisemistä summuuta ikävää. Voisin jopa sanoa, että olisin ehkä alkanut nauttia esiintymisestä, mutta sitten se olikin jo loppu!

Saimme paljon hyvää palautetta. Yleisöä oli paljon ja jo puoli tuntia ennen näytöstä odottamassa. Olin toki ilmoitellut ilmaisilla tapahtumat-palstoilla lähialueen lehdissä. Kun tämä oli osa kaupungin tul toril- teematoria, saimme ilmaisen mainonnan muun toiminnan mainostamisen ohessa.  Vielä tämän aamun lehdessä oli isohko juttu Flikkatten torista. Sitä en tiedä, olivatko toimittajat ottaneet kutsun vastaan, sen näkee ensi viikolla lehdistä…

Kuulin, että näytös on otettu videollekin, alan sitä metsästää, koska siitähän on oiva mahdollisuus oppia vastaisen varalle. Valokuvaaja otti kuulemma paria vaille sata kuvaa, mutta niitä vielä odottelen. Tässä muutama omalla kameralla otettu kuva:

Asujen sovitusta Pellavasydämessä
Jännittynyttä odotusta

Tästä se alkoi. Ensiesittely, pianisti Mika Äijäläinen, Elina Wikström (Elina Wee- iloiset ompeleet) ja joku lihava juontaja.

Ensimmäinen esiintyjä: hui kun lava on korkealla!

äidillä ja tyttärellä sama norsukuvio
Retrotytöt
Limeä tunikaa ja kettukuosia
Tämä kolmikko keksi kunnon koreografiat!
Ainut malli, jolla oli aiempaa kokemusta.
Pellavatunikaa kaikissa väreissä, hoikilla ja ei-hoikilla tytöillä

Neuleitakin esiteltiin.

Nukketeatteri Kerttu Aaltonen

 Koska teen myös teatteripuvustusta oli Kerttu Aaltonen mukana tekemässäni tosi muuntautuvassa puvussa.

Ihana pitsiunelma – lankatukun mallineule
Kaikki lopuksi lavalla!!

Mukana minulla oli myös henkilökohtainen avustajani, jonka onnekseni sain lauantaina, vaikkei sitä palvelua yleensä viikonloppuna minulle tarjoillakaan.

Nyt vaan yritän saada nollattua pääni. Ylikierroksilla vielä mennään ja olen antanut itselleni luvan olla möllöttää koko tämän loppupäivän. Huomenna sitten alkaakin arki ja muutamat korjausompeleet tehtävä maanantaiksi.

Oikeastaan ihan kiva palata tavalliseen päiväjärjestykseen.

Pellavasydämen Mervi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top