Uncategorized

Vielä vuosi sitten Pellavasydämen valikoimiin kuului hyvin vähän käsityötarvikkeita, ne mahtuivat hyvin kahteen hyllyyn. Nythän niille on varattu kokonainen iso huone – monta hyllyllistä! Olenkin kertonut, että koko ajan lisääntyy kyselyjen määrä, milloin mitäkin tarvittaisiin ja minä joudun usein sanomaan eioo. Yksi tällainen vakiokysely koskee ontelokuteita. Vain hyvin suppea värivalikoima, muutama vyyhti on meillä ollut.

Olen hirveän kauhean pahoillani. Joku oli blogistani löytänyt metalliset virkkuukoukut ja soitti ja tilasi kolme itselleen. Olin jotain muuta tekemässä, kirjoitin osoitteen muistiin, mutta nyt olen sen hukannut. En muista edes sitä, missä olin silloin puhelimen soidessa, mutta olen etsinyt kaikki paikat, enkä löydä mistään tuota muistiinpanoa. Jos siis näet tämän – sinä, joka olet

Olipa kiva, kun otitte taas kantaa pohdintoihini. Siis näyteikkunan somistukseen. Olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että käsityöliikkeeseen kuuluu käsityöt myös ikkunaan, mutta kun tässä tapauksessa ongelmana on valaistus. Tuo ikkuna, josta viime postauksessa kerroin, näyttää aivan mustalta jopa päivällä, puhumattakaan illasta. Siinä mielessä sitä on turhauttavaa somistaa, kun ei mikään erotu ja kun sitä vielä

Naiset usein valittaa, että on ikävä tehdä kotitöitä, kun kukaan ei kuitenkaan noteeraa. Että sitten vasta huomataan, kun hommat on jätetty tekemättä. Olette varmaan huomanneetkin, että Lammisen perheessä on roolit ikäänkuin päinvastoin. Minä olen se ”mies” – sohvaperuna, joka vaan makaa päiväunilla ja mieheni on se ”nainen” joka tekee huushollihommat (+ ulkotyöt, lumityöt, lämmityksen, autoihin