Teen työkseni asiakkaitten vaatteiden korjausta, enimmäkseen vaihdan vetoketjuja. Olen kuitenkin laiska korjaamaan omia vaatteitani – ne saattavat lojua ompeluhuoneessa jopa vuosia. Ihan totta, yksikin uusi mekko on roikkunut siellä ainakin kaksi vuotta, kun en osannut heti päättää, mitä sille tekisin ja lopulta laitoin sen sellaisenaan myyntiin. Kaunis, mutta ehkä väärän värinen minulle. Näet sen kuvan tämän postauksen lopussa. Mutta ensin muutama vaatteen korjaus.
Näin viikonloppuna, kun aikaa on, saatan tarttua ongelmavaatteisiini. Ostin alennusmyynnistä urheilupuseron, koska se maksoi vain kymmenen euroa ja koska väri on ihana. En sovittanut kaupassa, joten heti kotona puseron puettuani tajusin, että siinä on aivan liian tiukka pääntie – en kestä mitään, mikä koskettaa kaulaan. Vastikään avarsin ompelemani mekon pääntietä, täällä.
Ei auttanut muu, kun ryhtyä suurennushommiin. Leikkasin resorin pois ja luulin pääseväni helpolla, kun vain kääntäisin reunan. Näin tehden pääntiestä olisi taas tullut aivan liian avara. Löysin varastoistani lähes samanväristä trikoota ja siitä leikkasin uuden resorin. Tiedän, että hyvin istuvan resorin saa laskemalla kertoimella 0,7 mutta minähän en… viitsinyt, vaan otin summanmutikassa sinneppäin olevan resorikappaleen. Lopulta jouduin toteamaan, että olisi pitänyt olla lyhyempi, mutta tämän kanssa kestän olla.
Housujen vyötärön kiristys
Toinen korjaustyö liittyi housuihin. Olin aiemmin ostanut Nanson legginssit ja jo kaupassa todennut, että ovat vyötäröltä aavistuksen liian väljät. Päätin korjata asian nyt. Näissä kuminauha on ommeltu kiinni, eli se ei liiku vapaasti nauhakujassa. Niinpä sitten päätin jättää kuminauhan niille sijoilleen ja pujottaa sen seuraksi uuden, tiukemman kumpparin. Näin:
Noooh, sitten kun sain kuminauhan pujotettua ja sovitin housuja, totesin, että nehän yltää kainaloihin, joten leikkasin vyötäröltä lähes 10 cm pois, käänsin uuden kuminauhakujan, mutta onneksi sovitin – vain todetakseni, että aivan liian MATALAT.
Kolmas vaihe oli se, että ompelin sen poisleikkaamani kuminauhakujan takaisin vyötärölle ja kun saumoihin oli mennyt osa pituudesta, nyt housut istuivat hyvin. Jee!
Housujen lahkeitten kavennus
Rakastan trumpettilahkeisia trikoohousuja. Mutta nämä olivat kyllä kaameat, liian lyhyet ja leveät. Nyt viritin saumurin (mulla on aina kaksi saumuria valmiina, toisessa valkoiset langat ja toisessa mustat, niin ja lisäksi kyllä myös teollisuussaumuri, joka ei aina ole oikein suostuvainen). Sillä mustalankaisella saumurilla sitten surauttelin leveät lahkeet kapeiksi. Näin tuli rumista kotihousuista jopa ehkä kuntosalikelpoiset.
Tollaset kapeet lahkeet on kyllä siitä kivat, että voin esitellä neulomiani villasukkia!
Sen lisäksi, että sain kolme vaatetta korjattua käyttöön, ompelin jotain aivan uuttakin, mutta siitä sitten oma postauksensa.
Ja tässä se myyntiin menevä Nanson kankainen lenininki. 20 euroa sisältäen postit.
Mervi