Sanonta: ”Kyllä maailma on sitten pieni” tuli taas tänään todetuksi oikeaksi. Minulla on uusi henkilökohtainen avustaja, joka on vastikään muuttanut kaupunkiin. Tänään hän vaihtoi teollisuusompelukoneeseen nahkaneulaa ja etsi sitä koneen tarvikelaatikosta. Hetken ihmetteli, että miksi siellä on muovipussissa neuloja ja päällä HÄNEN NIMENSÄ? Tarkisti vielä toisenkin koneen laatikon ja sama homma, sieltäkin löytyi hänen nimensä.
Ahaa!
”Oletko sä ostanut tän koneen multa?” No joo. Vuonna 2019 kävimme mieheni kanssa hakemassa maakunnasta kaksi teollisuuskonetta. Olin kyllä kertonut tälle avustajalle, että ne ovat lopetetun koulun entisiä koneita, mutta nyt vasta piuhat yhdistyi! Hän oli ostanut koulustaan nämä koneet ja myi ne sitten edelleen minulle.
Näin N. sai jatkaa ompelua omilla koneillaan. Paitsi että se paksun nahkan ompeleminen ei oikein ottanut sujuakseen. Ehkä suutarilla on vielä järeämmät koneet?
Pellavasydämen Mervi