Olen jo aiemminkin kirjoittanut tästä aiheesta henkilökohtainen avustaja, mutta uskon, että täällä on uusia lukijoita. Koska olen liikuntavammainen, enkä pysty itse tekemään kaikkia arkipäivän askareita, minulle on myönnetty vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja. Olen saanut tätä minulle kuuluvaa palvelua – tai oikeammin tasavertaisen elämän edellytystä – jo useamman vuoden ajan. Siitä lähtien, kun kävelyni ei onnistu enää lainkaan ilman kyynärsauvaa.
En siis pysty kaksin käsin kantamaan mitään, en pysty imuroimaan, en nostelemaan tavaroita lattialta enkä seisomaan kauaa. Moniin asioihin olen kehittänyt omia apuneuvoja, mutta joskus on annettava periksi tai laitettava asiat tärkeysjärjestykseen. Teenko jonkun hankalan homman ja sitten olen lopun päivää niin kipeä, etten kykene mihinkään muuhun? Yksi hyvä esimerkki toisesta tavasta tehdä asiat on pyykkikorin kantaminen. Normisti siihen tarvitaan kaksi kättä, mutta pyykit voi kantaa yhtä hyvin ikeakassissa.
Alunperin minulle tuli avustaja firmasta, joka lähetti melkeinpä joka päivä eri avustajan. Se oli jokseenkin hankalaa, koska me ihmiset olemme erilaisia, toisten kanssa ensinnäkin kemiat toimii paremmin kuin toisten ja toisekseen avustajillakin on erilaisia vahvuuksia. Muistan aina, miten hankalaa minun oli oppia siihen, että miesavustaja tuli kanssani järjestelemään lankoja. Tai pesemään pyykkejä.
Nyt on avustajafirma vaihtunut. Suomen avustajapalvelut on valtakunnallinen yritys, jolla on eri puolilla Suomea asiakkaita ja työntekijöitä. Olen ollut pääsääntöisesti tosi tyytyväinen tämän firman palveluihin. Olen itse saanut vaikuttaa avustajavalintaan ja aina tulee sama avustaja, josta tulee tuttu ja jonka kanssa ei tarvitse aristella ja työt hoituu sujuvasti. Tottakai aina joudutaan puolin ja toisin joustamaan. Ja välillä avustajat siirtyvät toisiin hommiin ja sitten on opeteltava uudet kuviot.
Minulla yrittäjänä avustaja avustaa myös työssäni. Hän tekee kotitöitä, mutta myös putiikissa tarvittavissa avustavissa töissä. Kun tulee lankakuorma ja posti tuo isoja laatikoita täynnä lankoja, en mitenkään yksin selviäisi niiden kanssa. Yhdessä hyllytämme, siirtelemme lankoja, hoidamme varastoja jne.
Olen täällä jo kertonutkin, miten ”olen ottanut elämässäni uuden suunnan” kun olen alkanut liikkua. Minä, täydellisen liikkumaton ihminen, käyn useamman kerran viikossa uimahallissa, teen kotona erilaisia etäjumppia ja ylipäätään yritän kohottaa kuntoani. Tottakai tämä helpottaa myös arjesta selviämistä, muttei terveeksi minua koskaan tee. Mutta niinhän se on, että ASENNE RATKAISEE. AINA. Sisukkaasti yrittämällä pääsee jonkun verran pitemmälle kuin passiivisesti avustettavaksi ryhtymällä. Liian hyvä avustaja voikin olla huono valinta, jos avustettava passivoituu. Jotkut muuten eivät pidä tuosta sanasta ”avustettava”, mutta minulle se on ihan ok. Olen avustettava joissakin asioissa, mutten kaikissa.
Tätä kirjoittaessani tunnen pienen jännityksen valtaavan mieleni. Vakkari-avustajani on hetken pois töistä ja jouduin pyytämään firmasta sijaista. Kokemukseni on, että tällä pienellä paikkakunnalla syrjässä (Uusikaupunki!) ei yleensä koskaan sijaisia ole odottamassa työtä. Ymmärrän sen ihan hyvin. Nyt kuitenkin kävi toisenlainen tuuri ja huomenna minulle on tulossa uusi avustaja. Todennäköisesti emme tunne entuudestaan toisiamme ja se kyllä vähän jännittää. Olemme kuitenkin 5 tuntia päivässä yhdessä ja ymmärrän hyvin, että varsinkin näihin puodin tehtäviin on mahdotonta heti päästä sinuiksi. VARSINKIN, jos ei itse ole käsityöihminen, lankakaupasta kun on kyse! En silti tiedä, kumpaa enemmän jännittää, minua vai tuota uutta avustajaa.
Ja sen verran lakitekstiä, että henkilökohtainen avustaja on VAMMAISPALVELULAIN alainen subjektiivinen oikeus, mikä tarkoittaa, että kunta ei voi sitä kieltää määrärahoihin vetoamalla. Henkilökohtainen avustaja tekee elämästäni (mahdollisimman) tasavertaista verrattuna terveisiin ihmisiin. Avustaja avustaa päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa ja harrastuksissa ja yhteiskunnallisiin toimiin osallistumisessa. Minäkin käytän muutaman tunnin kodin ulkopuolisiin harrastuksiin ja esim. marraskuussa avustaja lähtee kanssani käsityömessuille ja voisi lähteä myös vaikka ulkomaan matkalle. Siitä tosin täytyy neuvotella ensin sossun tätien kanssa.
” Sisukkaasti yrittämällä pääsee jonkun verran pitemmälle kuin passiivisesti avustettavaksi ryhtymällä. Liian hyvä avustaja voikin olla huono valinta, jos avustettava passivoituu.” Hyvin sanottu, sinä olet harvinaisuus avustettavien joukossa. Yleensä kun avustettava saa avustajan he eivät tee edes sitä vähää mihin he pystyisivät vaan pitävät avustajaa piikana. Nostan sinulle hattua. Terveisin avustaja.