Mittatilausompelijakoulutus oli – niinkuin moni muukin koulutus tänä keväänä – pitkälti itseopiskelua. Opiskelimme etänä ja olimme opettajaan sekä toisiimme yhteydessä vain virtuaalisesti. Aika hankalaa. Itseäni harmitti sikäli, että kaikki oppimateriaali kyllä olisi kaikenkaikkiaankin löytynyt kotoa ja netistä, mutta pointti koko koulutukseen lähtemiseen oli vertaistuki ja opettajan antama palaute.
Keväällä valmistimme trikoovaatteita ja opettelimme piirtämään peruskaavoja. Joustamattomasta kankaasta ompelimme leningin, tai oikeastaan useammankin… Ensimmäinen tehtiin itselle, toinen asiakkaalle ja kolmas oli näyttötyö: leninki mittojen mukaan asiakkaalle.
Koska korona, niin asiakastyö oli hankala toteuttaa, joten useimmat tekivät itselleen kaikki kolme työtä. Minä tein ”oikealle” asiakkaalle eli henkiklökohtaiselle avustajalleni, Susannelle. Ensin tein kotelomekon.
Näin sen esittelin:
