Onpas ollut blogihistoriani ehkä pisin tauko. Syitä on useita, kerron niistä myöhemmin. Kaikenlaista harmia on piisannut.
Kun melkein kaikki jo oli solmussa, päätti ompelukone aiheuttaa hiukkapikkasen vielä lisää ongelmia. Tilaustyö oli myöhässä ja huomeneksi sen lupasin tehdä, mutta kun vanha Singer ei tee tikkiä. Tai tekee – pelkkää hyppytikkiä. Eikä vetoketjua voi käsinkään ommella. Eikä lauantai-iltana mistään uutta konettakaan saa. Epätoivoista.
Kyllä koneita on. Yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi. Piilossa vielä kuudeskin. Ja yhtä monta poljinta ja johtoa – aikamoinen viidakko siis.
 |
| Kaksi Lidlistä ostettua halpaa konetta ”kotikoneiksi” |
 |
| Tätä piilossa olevaa en ole vielä kokeillutkaan. |
 |
| Yleensä aina satun polkaisemaan väärää poljinta. |
Se kone, jonka olen yritykselle ostanut, on jo kahden moottorinvaihdon jälkeen kaatopaikalle viety. Sen sijaan nämä vanhat hyvät palvelijat ovat vuosikymmenien jälkeen vielä käytössä. Välillä vaan haluavat lisähuomiota ja päättävät tehdä tenän. Niinkuin tuo Singer.
Kaivoin sitten esille Pfaffin, joka on huollettu ja asiantuntija kehui niin hyväksi koneeksi. En vaan osannut häntä käyttää. (En muista, mistä tämä on minulle tullut, mutta ei ole ollut minulla käytössä). Yksi aamupäivä siinä meni, kun tutkittiin porukalla puolakotelot ja langanpujottelut ja säädöt. Nyt onkin kiva surrutella tällä ”uudella” koneella.
Tämän illan tehtäväksi jäi uusimman saumurin haltuunotto. Joku on sekoittanut langansäädöt kokeillessaan, mitä kaikkea saumurilla voi tehdä. Minun kireät hermoni vaan eivät tahdo kestää pikkutarkkaa säätämistä. Krrrrrr…..
Pellavasydämen Mervi