Kaikki on mennyt todella hyvin. Torstaina tulin taksilla neljäksi turkuun. Heti oli hoitaja vastassa ja hoito on ollut koko ajan ystävällista ja potilaan tarpeista lähtevää. Tuttuja hoitajia on paljon, olenhan täällä niin yhtenään ollut. Tostaina otettiin verikokeet. Sitten vaan kulutin aikaa – yhden pipon sain aikaiseksi. Nukuin kohtalaisen hyvin. Tällä kerralla en pelännyt juuri ollenkaan, mikä saattoi johtua siitä, että päätin pyytää nukutuksen. Se sopii minulle paremmin kuin puudutus. Jos joku ilkeä mielikuva leikkauksesta tai sen epäonnistumisestä alkoi hiipiä mieleeni, lähetin sen heti tiehensä ja aloin miettiä Pellavasydämen joulumyyntiä.
Hassua oli se, että jouduimme kävelemään itse leikkaussaliin. Aina on viety sängyllä. Tässä on kysymyksessä joku säästäminen tai työtapojen uudelleen järjestäminen. Hoitajatkin olivat ihan ihmeissään, kun tämä oli niin uusi asia, tämän kuun alusta alettu. Leikkaussalissakaan en kokenut pelkoa. Ihme.
Heräämössä olin vain muutaman tunnin ja minut siirrettiin osaston yhteydessä olevalle tarkkailuosastolle. Siellä vielä tarkkailtiin verenpainetta, saturaatiota ja sydämen vointia. Ihmettelin, etten yöllä herännyt noihin mittauksiin. Siellä nukuin yön, aamupäivällä pääsin osastolle omaan huoneeseeni. Lääkäri kävi kertomassa että leikkaus onnistui hyvin, luuta oli tarpeeksi, että saivat proteesikupin monella ruuvilla kiinni.
Nyt yritän saada aikani kulumaan telkkaria katsellen, nettiä seuraten ja on mulla muutama lehtikin luettavaksi. Vielä näkö haittaa neulomista, eikä täällä ole oikein sellaista tuoliakaan missä saisin istua. Kävin suihkussakin, joten kyllä tässä ihan kohta olen ennallaan!
Ruoka on ollut hyvää. Kun säästän leivät niin saan tasattua syömistä: vähän kerrallaan mutta usein. Nyt himoitsen dajm karkkipussia. En yleensä suo suklaata enkä juuri muutenkaan karkkia – paitsi salmiakkiin tulee joskus himo. Odotan kovasti että pääsen kanttiiniin, vielä ei jumppari antanut lupaa… mut voisin mä silti, jos vaan saisin pyörätuolin.
Tämä pipo on tehty samasta langasta kuin edellinenkin, jonka esittelin jo. Kuva vaan meni tonne mihin sattuu, enkä saa niitä tällä tabletilla siirrettyä. Olkoon siis noin.
Terveisin Mervi