Ai, miten kivaa kkun voi milloin tahansa poiketa työpaikalleen. Siis niinkuin ihan yhtäkkiä, kun saa jonkun inspiksen. Nytkin tuli mieleen, etten muistanutkaan kuvata virkkaamaani lippapipoa, joka valmistui tänään. Siitä paikasta siis kuvaamaan. Illalla myöhään, joten kuvat on yökuvia. Aika hieno tausta näyteikkunalla, kirkko on tien toisella puolella. Kokeilin Himalaya Denim-lankaa ja tykkään kyllä kovasti. Pehmeä, […]
Himalayaa yömyöhään Lue lisää »
Kyllä mun nyt niin kelpaa! Uudessa kodissa on elämä lähtenyt rullaamaan, vaikka pientä totuttelua onkin: kaapit aukee väärään suuntaan, uusia hanoja ei osaa käyttää, pyyhkeille ei ole paikkaa jne. Mutta mulla on uusi pöytäkone ja se toimii kuin ihmisenmieli, jopa nopeammin kuin mun sormet. Nyt sen vasta huomaa, miten paljon meni aikaa odotteluun, kun vanha
Uusi kone ja kaikki… Lue lisää »
Nukuttiin sitten ensimmäinen yö uudessa kodissa. Tosi kivalta tuntuu, vaikka pienen pettymyksen koinkin. Olin ostanut hienot pellavalakanat: pussilakanat, tyynyliinat ja vielä koko sängyn mittaisen aluslakanankin. Minun mittapuuni mukaan kalliit, vaikka 30 prosentin alennuksessakin olivat. Yli 200 euron setti. Laitoin niitä sitten paikoilleen ja huomasin, ettei se iso alulakana ollutkaan, vaan iiiiiso pussilakana. Noh, ei kai
Tänään kävivät vammaispalvelun naiset kotikäynnillä. Olen hakenut henkilökohtaista avustajaa ja porraskiipijää. Avustajan myöntäminen on kuulemma ”siinä ja siinä” – vai mitä sanamuotoa he nyt sitten käyttivätkään. Minä niin sen tarvitsen ja olen kovasti pettynyt jos hylkypäätöksen saan. Muutto etenee, kiitos reippaan ja ahkeran mieheni, joka yksinään homman hoitaa. Mitä nyt minä vähän saan pakattua. Kävin
Ikivanha pöytäkoneeni sanoi sopimuksen irti. Tosi hölmö olo, kun on niin siihen tottunut. Sen ääressä on niin leppoisaa työskennellä, puolimakuulla pöydän päällä röhnöttäen. Tänään meillä oli ensimmäinen julkinen näyttö vanhassa kodissa, mutta emme ole vielä saaneet tietoa, onko edes ketään käynyt. Uudessa kodissa hommat etenee. Valitettavasti kuvat on kamerassa, enkä osaa niitä tähän tabletille liittää.
Kone tilttasi, mutta homma pyörii… Lue lisää »
Meninkin eilisessä kirjoituksessani kehumaan, että ihminen pystyy mihin vaan kunhan haluaa! Siivosin nimittäin putiikin takahuoneet kuntoot ja yö olikin sitten ihan hiveä. Kivuilta en saanut nukuttua. Välillä unohdan, etten ole terve. Fibromyalgia nostaa päätänsä, kun liikaa rasitan itseäni. Mutta minkäs teet? Pakko välillä on yrittää. Ihana Pirkko päästi minut pälkähästä. Aamulla soitin Pirkolle ja hän
Työ tekijäänsä kiittää, mutta välillä rankaisee? Lue lisää »
Tänään yritettiin kiivaasti saada myymälän takahuoneita järjestykseen. Huomenna torstaina tulee rakennustarkastaja tekemään lopputarkastusta. Se on se sama ”tiukkis” joka alkuun määräsi liikkeen lopetettavaksi. Suhtaudumme siis äärimmäisellä kunnioituksella ja vakavuudella virkaintoista virkamiestä kohtaan. Mitä ihminen tarpeeksi tahtoo, se kyllä siihen pystyy. Imuroimaankin, vaikka toisessa kädessä on keppi. Syros ja Sevilla ovat keinokuitulankoja, joita tilasin varta vasten
Syros, Sevilla ja siivousta Lue lisää »
Lisää postilähetyksiä tuli tänään – kaksin kappalein – vaikka on vielä edellisetkin purkamatta. Ja jälleen kävi edustaja, jolta tilasin myös tavaraa. Kyllä Pellavasydämessä alkaa olla tavaraa hyllyt pullollaan. Tänään tuli lankojen lisäksi kukkaronkehyksiä. Asiakas tilasi tölkkinipsulaukkuunsa kehyksen ja innostuin niitä tietysti tilaamaan vähän enemmänkin. Nyt löytyy laukkumallista, ommeltavaa ja puristettavaa, isoa ja pientä…. Nuo, missä
Uutta tavaraa pukkaa Lue lisää »
Ainahan meille on toitotettu, että vaakaraita vaatteissa leventää. Taitaa olla totta? Tässä taas yksi ostokseni facebookin Isosisko-vaatekirpparilta. Olen tähän oikein tyytyväinen, vaikken näihin kuviin olekaan… Koska kirpparilla on tiukat säännöt mitoista, yleensä ei juurikaan tule sopimattomia vaatteita. Kunhan tietää omat mittansa. Nykyisin pidän aina mekkoa tai puolihametta. Yhtäkkiä pitkät housut alkoi tuntua epäpukevilta. Miten sitten
Mitäs se vaakaraita taas tekikään? Lue lisää »
Impulssiostona hankin vessaan pyykkikopan. En siis virkkaakaan – tämä on ehkäpä vielä parempi. Vaikka materiaali tuntuu ohuelta, lähes paperilta, hyvin napakasti koppa pysyy pystyssä. Kaveriksi tälle ostin sarjaan kuuluvat pikkukorit. Korit ovat samaa sävyä muuten erisävyisen kaapiston kanssa, joten nyt ehkä näyttää yhtenäiseltä. Voisin haluta saada nuo korit seinään kiinnitettyinä, mutta saa nähdä… mieheni ei