Rakastan asiakaspalvelua. Kunhan en joudu kauaa seisomaan, sillä sitten minusta tulee tuskainen ja vaikka osaan sen kyllä varmasti asiakkaalta peittää, niin kipu seuraa minua lopun päivää. Parasta on se, kun asiakas tulee epävarmana ja lähtee hyvillä mielin, kun on saanut ongelmaansa ratkaisun. Tällaisin kynsin me Arjan kanssa töitä teemme Ihanin tapaus oli tällä viikolla se, […]
Täytämme asiakkaan toiveet Lue lisää »
Tällä viikolla Mittatilausompelija-koulutukseni etätehtävät = kotitehtävät olivat:– piirtää valitsemani paitapuseron kuva– harjoitella päällitaskun ompelua– tehdä kovikekangaskokeiluja Minä olen tehnyt kaikki! Eikä jäänyt edes viimetinkaan… Tässä kuva paitapuserosta, jonka jo tein. Eipä tuo paljon taitoa vaadi, kopioiminen lehden kuvasta. Päällitaskun ompeleminen En oikein käsitä, miksi meidän pitää ensimmäiseksi tehdä näin vaikea tasku. En ole koskaan tällaista
Kotitehtävät tehty: päällitasku ja kovikekangaskokeilu Lue lisää »
Kertomukseni mittatilausompelija-koulutuksen aloittamisesta etenee hiukan epäjohdonmukaisesti. Nyt palataan muutama päivä takaisin päin…. Ensimmäinen koulupäivä kului koneharjoittelussa. Olen viimeksi käyttänyt teollisuusompelukonetta ollessani vuonna 1984 hetken töissä Ähtärissä sijainneessa huonekalutehtaassa. Ensimmäinen puoli päivää siellä meni koneen ihmettelyyn. Puolen päivän aikaan johtaja tuli sanomaan: ”Nyt pitäisi jo ryhtyä työhön”. En muuten ollut kuin muutaman kuukauden ompelemassa nahkasohvakalustoja. En
Minulta kysytään aina silloin tällöin, että mistä olen saanut oppini käsitöihin. Ihan itse olen opetellut, mitään kouluja en ole siihen käynyt. Jos olisin tiennyt, miten elämä menee, olisin nuorena lähtenyt opiskelemaan vaikka käsityönopettajaksi. Muttei se silloin ollut mikään vaihtoehto, matematiikan opettajaksi halusin. Työurani tein kuitenkin valtion virastoissa. Itseoppinut. Itselleni olen tehnyt vaatteita 15-vuotiaasta. Ostin Still-
Olen käynyt kansalaisopiston kehyskukkaro- ja laukkukurssin jo varmaan neljä kertaa, mutta vieläkään niiden tekeminen ei suju mallikkaasti. Suorastaan inhoan kehyksen kiinnittämistä – varsinkin se liimaaminen on kamalaa. Ommellen sujuu vähän vähemmin harmistuksin. Pääsyy on siinä, että olen niin kärsimätön, enkä kykene pikkutarkkaan työhön. Asiakas tilasi pellavalaukun, johon mahtuisi hänen lompakkonsa. Tiedättehän, nykyään lompakot on isoja.
Meillä on asiakkaana nuori mies, joka on erittäin tarkka vaatetuksestaan. Malli, koko, värisävy – pitää olla just eikä melkein. Nyt hänellä oli uusi haastava pyyntö. Nuori mies kaipaa henkseleitä. Eikä mitä tahansa henkseleitä, vaan sellaisia, tiedättehän Suomi-filmeistä, isoisän pussihousujen nahkalenkkihenkseitä. Meni siinä tovi, että ensinkään ymmärsimme yskän. Harmi, että löysin nämä oikeasti vanhat miesten henkselit
Projekti ”Henkselit” Lue lisää »
Moni asiakas on ihastellut kissakangasta, josta en ole vielä yhtään mitään tehnyt. Eilen innostuin touhuamaan niin, että vielä näppipyyhkeitten valmistuttua ”suhasin” muutamat kissapussukat ja yhden kassin. Pussukoita on kahdenlaisia: toiset on littanoita, toiset taas kulmat leikkaamalla tehty pullukoiksi. Kaikissa on kierrätysmateriaalista valmistettu vuori ja musta vetoketju. Pussukka on yläreunastaan 20 cm leveä. Korkeus on vähän
Sain tilauksen paikalliselta museolta. Sopivasti sain sen delegoitua Veeran harjoittelutyöksi. Hän suunnitteli, kaavoitti, leikkasi ja ompeli kalat. Idea ei ole meidän, vaan museon väki oli löytänyt ohjeetkin näiden tekemiseen. Teimme tietysti omanlaisemme. Näistä kuvista asia ei kokonaisuudessaan selviä, mutta menkääpä katsomaan Uudenkaupungin museoon, siellä on lapsille ongintaa. Meidän museo muuten palkittiin eilen erikoispalkinnolla. Museo on
Kalansaalis museolle Lue lisää »
Facebook-kaveri näytettyään kuvan tilaamastaan lankarullatelineestä sai minutkin innostumaan. Olen kauan sellaisesta haaveillut, mutta kuvitellut, että minun pitää saada joku puuseppä sitä valmistamaan. Tämä vaihtoehto on paljon helpompi, sirompi, kevyempi ja ehkä jopa käytännöllisempi. Tämän telineen voi tilata, kun kuuluu Suureen Suomalaiseen Kirjakerhoon. Kaverini tilasi minulle pyynnöstäni kaksi, itse kun en kerhoon kuulu. Tuo olisi ollut
Langat järjestyksessä Lue lisää »
Isäni suvussa on ollut taitavia naisia, jotka ovat valmistaneet hienoja käsitöitä. Moni niistä on kulkenut mukanani useassa muutossa ja aina lykätty kaapin perälle, kun ei ole käyttöä löytynyt. Viimeisin muutto oli erilainen; kaappitilaa ei ole ja päätin luopua kaikesta, mitä ei oikeasti käytetä. Syntyi tällainen taulu putiikin puolelle: Samantyyppinen idea on näissä myyntiin valmistamissani tyynyissä,
Vanhat käsityöaarteet esille Lue lisää »