Valitaanko minut?

Moni askaroi työn haun kanssa, väsää kymmeniä hakemuksia, odottaa haastatteluun pääsyä ja viimein puhelinsoittoa. Se on jännittävää. Minulta kaikki tuollainen on jo taaksejäänyttä aikaa. Jotain olisi kuitenkin kiva jännittää, odottaa, josko valitaan – kelpaanko minä?

Tänään rohkenin pyytää yhtä asiakastani ilmoittamaan minut ja putiikkini erääseen projektiin, johon pääseminen olisi (luultavasti) kuin lottovoitto. Sen tulosta en kylläkään ala aktiivisesti odottamaan, sillä todennäköisyys tulla valituksi on häviävän pieni. Mutta hiukan kutkuttaa rinnanalassa…

Mutta muutama viikko sitten hain ihan itse KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEEN. Tyks haki kokemusasiantuntijoita nettisivuillaan. En muista, mistä kautta minä tuonne eksyin, mutta kovin paljon ei tarvinnut miettiä, kun hakemusta jo väsäilin. Ensin hakijoista valitaan haastattelun kautta ihmisiä koulutukseen. Minä tulin kuin tulinkin valituksi siihen haastatteluun…

Huomenna menen siis käymään Turussa. Tyksin jossain auditoriossa pidetään haastattelu, joka kestää noin 45 minuuttia. En tiedä, milloin tulokset ratkeavat, koska kertovat, pääsenkö koulutukseen.

Koulutuksesta kerrotaanKoulutus aloitetaan syyskuussa ja se kestää 10 kuukautta.  Maksuton koulutus toteutetaan päiväopiskeluna sisältäen noin 15 lähiopetuspäivää. 

Tehtävää kuvataan näin:   Koulutuksen jälkeen koulutettavalla on valmiudet toimia kokemusasiantuntija tehtävissä esim. ryhmänohjaajina, työntekijän työparina, kokemuskouluttajana seminaareissa, palvelujen kehittäjänä ohjausryhmissä ja suunnittelu- ja kehittämisryhmissä sekä kokemusarvioijana tutkimushankkeissa. Koulutuksen jälkeen kokemusasiantuntijoita hyödynnetään sairaanhoitopiirin eri tehtävissä.

 Eipä tuo ihan heppoiselta hommalta vaikutakaan. Vaatinee aika vakavaa sitoutumista?

Tätä kirjoittaessani alkaa jo kädet täristä. Mitenkähän minä osaan pitkän tauon jälkeen käyttäytyä moisessa haastattelussa. Enhän vaan ala esiintymään ja typerehtimään? Vaikka parasta kai siellä on olla juuri omanlaisensa ja käyttäytyä itselleen tyypillisesti. Sittenpä valitsijat tietävät, mitä saavat tai mitä jättävät valitsematta.
 
Huomenna siis. Samalla reissulla käyn katsastamassa matonkuteita. Yksi päivä huomasin, että runsaat kudevarastomme ovat huvenneet ja asiakkaat virkkaisivat kesämattoja. Musta kude on ainakin totaalisesti loppu. Musta, harmaa, valkoinen on ainakin saatava ja ehkä sitten vähän jotain kivoja värejä.

Kun selviän tuosta Turun reissusta, niin tiistaina menen paikallissairaalaan uusintaleikkaukseen, siihen, mikä viimeksi keskeytettiin. Toivottavasti nyt saadaan toimenpide tehtyä kunnolla ja minulle apu!

Joten nyt on jännittämistä muutamaksi päiväksi.

 Tällaisia istutuksia putiikin edessä. Tänä viikonloppuna ne saivat olla ihan rauhassa, kukaan ei sabotoinut. Hyvä.                                  Mervi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top