Oli tarpeen mennä kuvaamoon otattamaan ”virallinen” kuva. Tietysti sitä haluaisi olla edukseen, joten edellisenä iltana piti miettiä vaatetusta, silmälasien valintaa, kampausta ja meikkiä. Vähän jännittikin. Mietin kokonaisuutta, miltä haluan näyttää?
Alkuun siis illalla, työpäivän päätteeksi otetut naturell-kuvat vaatteitten ja silmälasien valitsemiseksi. Kuvia katsoessa alkoi hiipiä epätoivo, josko tuosta tukasta omin voimin edes saisi kelvollista? Naamasta puhumattakaan…
Sen tiesin kokeilemattakin, että jotain sinistä valitsen ylleni. Koska kyseessä olisi ”rintakuva” dekolteen pitäisi olla katseen kestävä. Leninki, jonka ensin valitsin, oli pääntieltään aivan liian avara. Liivi siihen päälle teki taas liiankin tukkoiseksi. Sitten muistin kirpparilta ostamani vaalean sinisen/turkoosin paidan. Mutta ei, se on väärä väri minulle. Näitten kokeilujen jälkeen ilmeeni taisi olla tuollainen.
Piti mennä puolisolta kysymään ja hän valitsi silmälasit. Taisipa ihan hyvän valinnan tehdäkin. Koska olin päättänyt valita hopeiset lusikkakorut, ei kullansävyiset – vaikkakin korumaisen kauniit lasit – oikein ole hyvä pari niille. Tummanpunaiset, joita joka päivä käytän, näyttävät vähän liian raskailta.
Ehkä olisin voinut valita vielä kirkkaamman sinisen puseron, mutta tässä viime kesänä Kapphalista ostamassani kangaspuserossa on kaunis pääntie, joten valitsin sen. Alla on kuvat, mitkä itse otin. Housut eivät lopulliseen kuvaan tulisi, mutta ihan kelvollinen yhdistelmä tämäkin.
Hiukan kyllä ihmettelen kuvaamon ottamaa kuvaa – tuo viimeinen. Mihin on kadonnut kaikki väri kasvoistani?
Kyllä sitä vaan ikä näkyy kasvoilla. Hymy hyytyy ja …. kuvat vuonna 2017 ja nyt 2025.
Äänestäisitkö?
Mervi