En ole vielä täysin päässyt perille, tykkäänkö lyhyistä sukkapuikoista. Minulla on myynnissä eri merkkisiä 13 cm ja 15 cm pitkiä/lyhyitä sormikaspuikkoja ja yhdet jopa 10 cm lyhyet… Välillä otan ne käyttöön ja taas vaihdan – jopa kesken työn – normimittaisiin.
Tässä työssä kokeilin myös minulle uutta tuttavuutta, Zing-puikkoja, jotka ovat jotain metallia, mutta ilmeisesti ontot. En niihin kyllä tykästynyt, kun mielestäni ovat vain värikkäät vanhanaikaiset metallipuikot. Tai noh, ehkä kuitenkin kevyemmät? Pyysin miestäni kuvaamaan työskentelyni lyhyiden puikkojen kanssa, mutta eipä sitä oikein saa kuvaan vangittua.
Puikot jäävät kämmenten sisään ja vaihto on ehkä nopeampi?
Vaihdoin kesken työn hiilikuituisiin (Carbonz) pitkiin puikkoihin. Nekin muistuttavat liikaa vanhoja metallipuikkoja, kilisevätkin yhtä lujaa. Näissä on tosi terävä pää ja välillä tuntuu, että käsiä oikein pistelee. Toki myönnän, että jossain langassa tuosta terävästä kärjestä on hyötyä.
Hiilikuitupuikot on joustamattomat, joten minulla ainakin ne painavat pikkurilliin. (Yläkuva)
Koska vaihdoin kesken resorin puikkoja, alku on löysempää ja loppupää tiukempaa. Eikös sen juuri toisinpäin pitäisi olla. Mutta nyt ei ainakaan kiristä sukan suu…
Langan valitsin tällä kertaa Pellavasydämen paksumpien sukkalankojen hyllystä:
Isoihin miesten sukkiin sanotaan menevän 150 grammaa, nämä minun neulomani painoivat vain himpun verran yli 100 grammaa. Kerässä on 150 gramma (375 metriä) joten saan siitä vielä toiset, pienen pojan sukat.
Oletko sinä kokeillut sormikaspuikkoja? Mitä mieltä olet lyhyistä puikoista?
Ainakin yhdessä facebookin villasukkaryhmässä tehdyssä kyselyssä todella moni kertoi Zing -puikkojen olevan kaikkein parhaat. Mitä mieltä sinä olet? Minusta ainut hyvä puoli niissä on se, että joka koolla on oma värinsä.
Pellavasydämen Mervi