Viime postauksessa näytin uudenmalliset näppipyyhkeeni ja lupasin laittaa ompeluohjeen. Kukaan ei sitä kylläkään ole kysellyt, mutta tässä se tulee. Näppipyyhkeen valmistus kuvina. Toivottavasti saat selkoa…Kuvia on paljon, videota en kykene tekemään.
Ensin leikataan tarvittavat kappaleet. Tässäkin käytän vanhoja, käsin kangaspuissa kudottuja pyyhkeitä. Pellavaa. Kaikki antamani mitat ovat vain suuntaa antavia. Normi astiapyyhe leikataan kahtia. Onhan se toisaalta sääli, mutta kun en itse tarvitse tuollaista normimittaista pyyhettä, näppipyyhe meillä on aina keittiössä – jokapäiväisessä käytössä.
Yläosa
Sitten leikataan yläosa. Mitat voivat olla jotain muutakin, mutta laitoin näin, että on helppo muistaa.
Taittelu esim. näin
Hankalin vaihe on pyyhkeen taittelu ja tässä hommassa meinasin jo menettää hermoni, kun yritin saada tähän järjellisen ohjeen. Nuppineulat on laitettu taitteen kohdille. Ensimmäinen nuppineula oikeassa reunassa on keskikohdan merkki.
Voit tehdä muunlaisetkin taitteet, kunhan kokonaismitta on 2 cm lyhyempi kuin leikkaamasi yläosan kappale.
Kun saat neulattua taitteet, ompele ne kiinni. Katso, että yläreuna on tasan. Viimeinen kuva on nurjalta puolelta. Silitä taitteet.
Sitten siirrytään silittämään yläosan kappaleet. Isompi puoliksi, oikeat puolet vastakain. PIenempi taitetaan neljään osaan.
Yhdistäminen
Ja sitten ompelemaan! Pienempään yläkappaleeseen ommellaan tikkaus ympäriinsä ja sitten se asetellaan isomman kappaleen sisälle, ylös, sen taitekohtaan.
Ommellaan sivureunat kiinni niin, että se ”lipare” jää väliin. Toisen reunan voi ommella n. puoleen väliin, toisen vain lipareen verran. Sitten ommellaan toiseen alareunaan pyyheosa kiinni, mutta muista, että reunohin pitää jäädä vähintään sentin verran tyhjää.
Rullaa pyyheosa, jotta saat ommeltua toisen reunan samaan saumaan. Itse käännän työn toisinpäin, jotta näen, että ommel varmasti peittää äskeisen.
Taita vielä ne sentin ”ylijäämät” keskelle päin ja ompele kiinni. Nyt saat ujutettua pyyheosan ulos ja käännettyä koko homman oikein päin.
Sitten vaan oiot kulmat, taitat kääntöaukon ja sen toisenkin puolen reunat, neulaat ja ompelet tikkauksen yläreunan ympäri. Lipare tuli nyt yläreunaan ja pääset kyllä tikkaamaan yläreunankin siirtelemällä liparetta pois tieltä.
Tässä työssä ei ole mitään väliä, miten päin lipare on tai miten päin yläosa ja pyyhe. Lipareen kun saa käännettyä molemmin puolin. Ja valmiin pyyhkeenkin voi sitten asetella toisin tai toisin puolin – joko lipare edessä tai lipare takana. Minun aivoilleni vaan on käsittämättömän vaikeaa tajuta, miten se pujotetaan, jos haluaa, miten haluaa. Pyyhekin on siisti molemmin puolin, joten sekään ei haittaa, jos kääntyykin toisinpäin.
Kun tämän oppii, on se helppo ja nopea tapa ja vaihteeksi tosi kivan näköinen. Luulen, että minulla ei ole paluuta entiseen. Siihen missä piti ommella nappeja ja napinläpia tai lenkkejä ja nappeja.
Pellavasydämen Mervi