Tämä postaus on jatkoa eteisen/portaikon sisustamiselle. Tästä kerroin aiemmin. Portaikon alapää, eli se, mistä tullaan sisälle, oli tosi ikävän näköinen avonaisine roskapönttöineen. Mieheni on innokas (ja ainoa sellainen meidän perheessä) jätteenlajittelija ja tyrmäsi heti Sinituotteen muoviset pöntöt, koska ovat liian pieniä. Huom! Meitä on kaksi…
Olin täpinöissäni, koska kaikki olisi pitänyt saada heti valmiiksi ja ainoat mahdolliset pöntöt olisi Ikeassa. Sattumalta menimme paikalliseen Talouspörssiin ja sattumalta silmäni osui siellä näihin AIVAN TÄYDELLISIIN kierrätysastioihin. Ne ovat mitoiltaan juuri sopivat, 34 litraa ja pinottavat, kannelliset, mutta avattavat ja valkoiset – en olisi osannut parempaa toivoa. Hinta maltilliset 15 euroa/kpl.
Kirjoitin dymo-kirjoittimella siistit laput laatikoitten kansiin.
Ostin Jyskistä kaksikerroksisen kenkätelineen mieheni kengille. Omat ulkovaatteeni ja kenkäni ovat toisaalla, eivätkä mitenkään tule tähän mahtumaankaan!
Vielä meillä riittää hiukan sisustettavaa, sillä tämä oven toinen syrjä on laittamatta. Pähkäilemme, pitääkö noihin kahteen pitkään ikkunaan laittaa verhot vai ei? Hankalampi ratkottava on alatasanteen matto, kun mies ”vaatii” että kulku vaatii kaksi mattoa päällekkäin… ???!!!! Tuommoisen sinisen kumimaton päällä ei pysy mikään matto suorassa. Ei tuo ostamani muovimattokaan. Vain räsymaton pätkät. Yök. Mistähän löytyisi värimaailmaan sopivat pätkät? En nyt ihan tätä varten viitsisi kansalaisopiston kudontapiiriinkään mennä. Kutomaan kaksi metrin pätkää.
Ihan kaikkein parasta tässä portaikossa on tietysti käytännöllisyys ja minun kohdallani se vaati myös toiselle puolelle portaikkoa kaiteen. Nyt kulkuni on mahdollista ja nautin kyllä tästä lopputuloksesta.
Ja kaiken tämän mahdollisti avustajani Susanne, joka tässä kurkistaa…
Mervi