Minun lapseni ovat jo aikuisia, ne kaksi tyttöä, jotka puin pienenä pitsiin. Silloin ei ollut facebookia eikä Pinterestiä, vaan käsityöideat otettiin lehdistä ja kirjoista. Tämä Burdan vauvaneule -lehti vuodelta 1993 on aika resuiseksi käytetty. Melkein jokaisen mallin olen aikoinaan siitä neulonut.
Ei siis ihme, että olen tämänkin mallin tehnyt, vaikka kuva on näin kehno. Toisen samanlaisen neuloin ystävän lapselle. Ja kolmannen olen aloittanut paaaljon myöhemmin, vaikken muistakaan milloin. Nyt se löytyi ”keskeneräiset kesäiset” – laatikosta. Päätin tehdä valmiiksi. Kappaleet olin saanut valmiiksi, puuttui enää viimeistely.
Onneksi kappaleitten yhdistämiseen riitti se langan pätkä, minkä olin päätellessäni jättänyt. Halusin kuitenkin tehdä mallin mukaisesti myös nuo virkatut kukkaset ja niihin piti laittaa eri lankaa. Samalla valkoisella puuvillalangalla reunustin myös pääntien, joka vaikutti liian väljältä ja jotenkin… vaisulta.
Onhan tässä puserossa ollut kova työ, sillä tuo lanka on kovin ohutta. Lehdessä tämä malli mainitaan kasteasuksi ja pienellä vauvalla tuo meneekin ensin mekkona ja myöhemmin lapsen kasvaessa puserona. Meidän mallimme taitaa olla parivuotias? Hihat tässä on kylläkin aika pitkät, ehkä vauvalle pitäisi keksiä joku kuminauhajuttu…
Vaikkakin ovat ihan eri langasta kudotut, niin mainiosti sopisivat kaveriksi nämä aiemmin Pallaksesta neulomani sukat.
Mummoa minusta ei ole ainakaan vielä tullut, enkä näitä vauvaneuleita sillä silmällä ole tehnytkään – kunhan lankamalliksi… Ainakin yksi asiakas oli tästä mallista kovin tyytyväinen. Nykyään äidit tuntuvat enemmän suosivan yksinkertaisia malleja, mutta aina on meitäkin, joita pitsit viehättää!
Pellavasydämen Mervi
ps. pinkin trikoohameen ompeli henkilökohtainen avustajani Susanne tälle muutoin alaosattomaksi jäävälle lapselle. Susannelle tämä oli ensimmäinen hameompelus ja aikaa siinä meni kolme varttia.