Kaikista käsitöistä mieluisinta minulle taitaa olla teatteripuvustuksen valmistaminen. Olen tehnyt sitä jo monta vuotta Lentävä Lokki -nimiselle paikalliselle kesäteatteriryhmälle. Se on luovaa työtä, missä välillä joudun todella haastamaan itseni. Ompelutyönä taas teatterin puvut ovat vähiten haastavia sikäli, että kukaan ei katso vaatteen nurjalle puolelle! Saumojen ei tarvitse olla oppikirjan mukaisia, kunhan kestävät pesua ja kovaa käyttöä.
Tulevan kesän projekti on eläimellinen. George Orwellin Eläinten vallankumous. Ihan kaikkia eläinpukuja ei ole tarvinnut tehdä alusta alkaen. Ja niin…. enhän minä niitä TEE, vaan Arja, Pellavasydämen ompelija. Minä käyn harjoituksissa ja saan ohjeet ohjaaja Raija Nokkalalta ja tuon sitten terveiset ompelimoon.
Tässä esimaku tulevasta:
Nyt on jo kaikki suuret linjat luotu ja kaikilla puku – tästä eteenpäin hiotaan yksityiskohtia. Joku pyytää komiat epoletit ja majurin hihanauhat ja mehän googlataan ja tehdään!
Vaikka työ on suurpiirteistä, välillä joutuu kyllä käsinompeluunkin, mitä inhoan.
Haasteista kerron yhden esimerkin. Vuohi halusi, että hänen päähineensä pysyy juuri leuan kohdalla, jotta hän voi ”väpättää” partaansa, niinkuin oikeakin vuohi tekee. Hmmm…. mistä saisimme silikonia? Mietimme ja kyselimme kaupoista, eikä tarpeeksi tiukkaa tavaraa löytynyt, kunnes avustajani muisti: STAYUPIT!. Ja me sukkakaupoille. Vähän harmitti rikkoa hienon hienot juhlasukat, mutta niistäpä saatiin juurikin tarpeeksi pitävä leuka.
Välillä pitää tietysti sovittaa, miten hevosen pää pysyy päässä. Ei imartele minua.
Pellavasydämen Mervi