Jossain facebookin käsityöryhmässä minulle tuntematon ihminen kyseli lahjalapasille tekijää. Ilmoittautuessani en tiennyt, minkälaiset hänellä oli mielessään. Saatoin ehkä olla ainut, joka lupautui tekemään pyytäjän tosi tiukalla aikataululla – muutamassa päivässä?
Tässä tilaustyössä oli kyllä haasteensa. Ohjetta ei ollut, enkä ole kirjoneuleen tekijä ensinkään. Koska kuvio tulisi vain lapasen toselle puolelle, päätin tehdä sen jälkikäteen silmukoimalla.
Lähtökohtana oli asiakkaan viestillä lähettämä valokuva. Ensin etsiskelin valmista piirrosmallia, mutta lopulta päädyin sen itse piirtämään kuvaa suurentamalla.
Jouduin vähän muistelemaan ja aiemmin tekemistäni malliakin katsomaan, että miten tehdään peukalokiila. Koska kyseessä oli yllätys, ei tilaaja voinut mitata kättä, vaan minun työkseni jäi arvioida keskivertomiehen käsi.
Tämä oli perusteellisesti oman mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta mitäänhän ei opi, jos ei mitään koskaan kokeile. Joskus vaihtelukin virkistää. Toki tuo silmukointi ensin tuntui kestävän ikuisuuden, mutta toinen pari jo joutui nopeammin.
Tärkeintä tässä oli, että ASIAKAS OLI TYYTYVÄINEN. Lapaset oli kuulemma täydelliset!
Pellavasydämen Mervi