Harjoittelijallani Veeralla alkaa toinen ja viimeinen harjoittelukuukausi. Nyt, kun aikaa oli näin vähän, olen ollut toimelias. Yleensä vain suunnittelen, että ”sitten joskus kun on aikaa, tehdään sitä ja tätä…” Nyt onkin Veera saanut tarttua monenlaisiin haasteisiin. Juuri niihin, joihin minun aikani, taitoni tai kärsivällisyyteni ei ole riittänyt.
Tänään muistin pöytäpuut. Varmaan 10 vuotta sitten ostin Toikan pikkupuut, kun niin kovin innostuin kansalaisopiston kudontapiirissä kutomaan. Nooh, nyt ne on olleet monta vuotta vintillä, mutta muutossa tuotiin puodin keittiön nurkkaan isompien kangaspuiden kainaloon. Nyt nostimme ne keittiön pöydälle. Juuri ja juuri mahtuivat.
Lointa on ihan hiukan vielä jäljellä. Tarkoitus olisi, että Veera tekisi sen loppuun ja laittaisi myös uuden loimen, jota minä (ehkä) jatkaisin. Tai Pirkko, kun tekee sijaisuuksia, eikä ole muuta tekemistä.
Mitään tavallista poppanaa en halunnut. Vain hetken mietin eri materiaalivaihtoehtoja ja päädyin RÖYHELÖHUIVILANKAAN, jota meillä on laatikkokaupalla jäljellä muutaman vuoden takaisesta buumista.
Veera kokeili tuollaista toimikasta ainaisen palttinan tilalle. Koska langassa on vakiovärinvaihto, myös kudottu kuvio toistuu samanlaisena.
Semmoinen kokeilu tiivistahtisen viikon päätteeksi. Veera on lauantainakin töissä, kun maanantai on vapaapäivä. Ensi maanantai onkin poikkeuksellinen, kun olen varannut avustajan tositoimiin. On tarkoitus pestä koko putiikin lattia ja levittää sille vaha. Mutta enhän minä mitään, kuha päältä katson.
Tämän viikon olen aika tiiviisti viettänyt ompelukoneen äärellä. Pienen pieni mainos korjausompelusta on huomattu ja meillä on tiuhaan ovi käynyt ja asiakkaita saapunut nyssyköitten kanssa. Kenellä rikkinäisiä vetoketjuja, kenellä liian pitkiä lahkeita, liian ahtaita vyötäröitä ja sen semmoisia. Onpa yksi hääpukukin ”kaunistamassa” muuten ikävän näköistä työhuonetta. Tätä työtä varten piti myös pestä lattia, ettei sovituksessa helma harmaantuisi. Ja pöytä samoin. Nyt on työ minun selälleni sopivalla korkeudella.
Oletko sinä muuten jo oppinut, että ASENNE RATKAISEE? Niin paljon kuin olenkin inhonnut korjausompelua, nyt teen sitä mielelläni. Yksi päivä ja vain päätin, että se on kivaa. Ja sitä paitsi siitä saa rahaa. Pellavasydämessä huomattavasti vähemmän kuin muualla, mutta sen verran kuin olen itse määrännyt.
Pellavasydämen Mervi