Nyt on sellainen tunne, että pitäisi ottaa vähän etäisyyttä työasioihin. Toisaalta olisi kova into (oikeammin tarve) suunnitella ja toteuttaa kaikkea uutta, mutta toisaalta vähän puuduttaa. Tai… en löydä oikeaa sanaa.
Päätin, että tänään on vapaapäivä. Annan itselleni luvan keskittyä muihin asioihin ja tänään se tarkoittaa omaa kotia. Järjestelen tavaroita, suunnittelen uutta sisustusta jne.
Toivoisin saavani makuuhuoneeseen samanlaisen oksarekin, kuin seuraamassani blogissa ”Oma koti valkoinen”. Tällaisen . Idea vaan ei saanut kannatusta, mutta esittelempä miehelleni sopivassa tilanteessa kuvaa, ehkä sieltä vielä lupa irtoaa. Tarvitsisin sen käytetyille vaatteille, jotka odottavat huomista. Tuo olisi niin kätevä, kun ei vie lattialta tilaa, eikä ole siis imuroinnin tiellä.Toisaalta sellainen rullien päällä olevakin olisi hyvä, saisin sitä siirrettyä sinne, missä olen pukeutumassa: sängyn viereen ja pois.
Ihan pikkuruisesti työasioista. Kun en ole löytänyt siililapasille tekijää, piti itse ruveta. Tässä ensimmäinen pari tullut uunista ulos:
Aika söpöt, vai mitä? Oho, luulin jo postanneeni siililapasista, mutta enpä näemmä olekaan. Se taisi sitten olla facebookin puolella. No, teenpä sitten toisen postauksen näiden tekemisestä.
Vapaapäivästä vielä sen verran, että eilinen päiväkin toi vähän vaihtelua. Olimme mieheni sisaren tyttären avioliiton siunaamistilaisuudessa, missä samalla myös kastettiin heidän poikavauvansa. Oli oikein reippaat juhlat – kaikki virallinen pönötys oli pois. Pappi oli huumorimielellä ja morsian vasta olikin, kikatteli senkun kerkesi. Hassua. Tämä sisar (morsiamen äiti siis) mieheni perheestä on vienyt kaiken ”reippaan” temperamentin. Kaikki muut – mieheni varsinkin – ovat kovin tasaisia ja totisia luonteeltaan.
Että näin. Ilma on mitä masentavin, harmaa ja kosteahko. Yritän kuitenkin saada tästä päivästä kivan ja lepuuttavan.
Mervi