Kotisivut tuunattu

Niskat on jumissa ja silmiä särkee. Pitkälle yöhön väsäsin kotisivujen kanssa. Niitä saa nyt arvostella, vaikka vielä keskeneräiset ovatkin. Bannerin kuvaa ei ole vielä löytynyt, enkä osaa sitä muokata, niin että koko yläreuna täyttyisi kuvasta. https://www.pellavasydan.fi/

Tyttären apua kaivattaisiin – moikka Mirva! Ei äiti osaa.

Sinänsä tämän uuden kotisivun hallinnointi on helppoa, koska pohjana on sama blogi kuin tässäkin. Osaan siis lisätä tekstit ja kuvat. Mutta muu hienosäätö jääkin sitten tekemättä, grafiikasta puhumattakaan.

Taas tullaan kuvien laatuun. Vaikka tiedän, että tuotekuvaukseen pitäisi satsata täysillä, joudun antamaan periksi. Tavaran kuljettelu ja asettelu näin kepin kanssa kulkien ei ole helppoa, joten tyydyn kuvaamaan monet asiat siinä paikassa, missä ovat. Tänään oli nuori reipas avustaja, jonka kanssa saimme muutaman paremmin suunnitellun kuvan.

Täytyy vaan taas sietää keskeneräisyyttä ja korjata, lisäillä ja muutella ajan kanssa. Tärkeimpänä pidän tässä vaiheessa, että aukioloajat on oikein ja että sivustolta saa oikean käsityksen, mitä kaikkea putiikissa on myynnissä.

Saat arvostella, minulle jokainen kommentti on arvokas. En osaa korjata, jos ei kukaan sano, mikä on huonosti. Kiitos, jos viitsit vaivautua!

MATAMIT ETEISESSÄ

Tekstiiliteollisuudesta (lankatukku) sain lankojen mukana muutaman mallineuleen. Tämä matami sai ylleen puuvillatunikan/mekon, joka on virkattu ihanasta Almina-langasta. Olenhan jo kertonutkin, miten ihana alminaa on virkata? Ja valmis pinta on silkkimäisen hienoa!

Samalla kun tätä kuvasin, huomasin peilitä toisenkin matamin. Minua kummastuttaa tämä asu. Olen aina ollut sinisen ystävä ja mielestäni se sopii minulle erinomaisen hyvin. Eilen laitoin ensimmäistä kertaa ylleni tämän trikootunikan, jonka ostin keväällä Wiklundin alennusmyynnistä. Lähes pelästyn joka kerta, kun peiliin katson: olen kummallisen väritön. Onko tuo sininen väärää sävyä, vai liian voimakas kuvio, vai mikä on, kun kaikki väri kasvoilta katoaa. Eikä oikein auta asiaa punaiset sangatkaan… Ehkä olen vaan kalpea?

Pellavasydämen Mervi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top