Minkälaisen takin tarvitsen, tai kuinka monta?

Olen todennut, että ihminen pärjää loppujen lopuksi hyvin vähillä vaatteilla. Elämä on jopa helpompaa, kun valikoimaa ei ole liikaa. Valitseminen helpottuu ja järjestyksen pitäminen helpottuu. Huomaan käyttäväni yksiä ja samoja, helppoja vaatteita. Tämä pätee erityisesti kenkiin ja takkeihin. Ja laukkuihin. Ja hanskoihin….

Ollessani mittatilausompelijakoulutuksessa valmistin itselleni kaksikin villakangastakkia. Ei oikein tullut mieleisiä. Olen koko talven pitänyt vuosia sitten alennusmyynnistä ostamaani Aino-tuotteen huopakangastakkia, joka on niin hyvä! Se on just sopiva, helppo pukea ja herättää aina ihastusta, kun kuljen se päällä ihmisten ilmoilla. 

Takki on sopivan pituinen sekä housujen että myös hameen kanssa.

Olen todennut, että napit on tämän mittaisessa takissa kätevämmät kuin vetoketju.

 Pukemista ja riisumista helpottaa silkkivuosi, joka ei ole sähköinen.

Tämä takki maksoi muistaakseni n. 700 euroa, mutta ostin sen loppuunmyynnistä ehkä 70 %:n alennuksella. Yleensä ihastelijat kysyvät, olenko itse tehnyt takin. No en. Tein kyllä samalla kaavalla itse takin, mutta ei siitä yhtä mieleinen tullut. Hieno kangas kyllä siinäkin.

 
Alkutalvesta päätin, että tarvitsen takin, joka ei ole villakangasta. Ostin paikallisesta vaatekaupasta tällaisen hupputakin karvareunuksella.
 
 

Olisimpa kuitenkin valinnut sen numeroa isomman Vetoketjun kyllä saa hyvin kiinni, mutta jotenkin se on… youknow…

 
 

 

 Takin helma ei ole aivan suora…en oikein tykkää siitäkään…
 
 
 
Tämä on jäänyt pitämättä. Mennessäni uimahalliin – mikä on siis mun ainut ja sekin harvinainen liikuntamuoto – totesin, ettei mulla ole SELLAISTA talvitakkia..
 
Extempore menin taas siihen samaiseen ja ainokaiseen kauppaan omassa kaupungissani, mikä myy takkeja ( no paitsi Tokmanni tietysti) ja siellähän oli kaikki vaatteet -60% joten minähän ostin takin. Melkein urheilullisen, no ei…
 

Näissä puolipitkissä takeissa on tää vetskarin laitto hankalaa… Huppu on hyvä olla.

Joo, tosi kiva takki, hyvä pitää ja oikean kokoinen. Tulee varmasti pidettyä. Sitten kun olin nämä kuvaukset tehnyt, lähdin katselemaan paremmin sitä aiemmin ostamaani takkia, jossa  vielä hintalappukin roikkui paikallaan.  No höh….
Siitä olisi melko helposti – aika monta pientä nappia kylläkin – saanut tuon karvareunuksen pois!
 
 
 Jäljelle jäi teddykankainen kaulus. Ja huppu edelleen. Kiva.
 
 
 
No niin, nyt näitä kahta takkia ei kunnolla edes erota, toinen sininen ja vähän kiiltäväpintainen, eli hiukan enemmän ”katukäyttöön”… heh ja toinen sitten se ”urheilullinen”.
 
  

Vähän tuli sellainen olo, että höynäytin itseäni. En oikeasti olisi ehkä tarvinnut uutta takkia? Mutta luulenpa, että nyt minulla on moneksi vuodeksi takki joka käyttöön. En usein ostele takkeja, tai siis, tarkoitan, että yleensä menee monta vuotta, että en osta.

 
Sininen takki maksoi normaalihinnan, eli jotain 120 € ja musta alennusmyynnistä n. 50 €.
Ehkä nyt karsin takkejani. Niitä vanhoja, sopimattomia (liian isoja ja huonon mallisia) voisi laittaa pois. Että olisi helpompi valita.
 
Mervi

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Samantapaisia artikkeleita