Ei, en anna negatiivisten kommenttien lannistaa… tarkoitan niitä ilkeilyjä, joita sain facebookissa mummoluukkini vuoksi. Aikani nieleskeltyäni sisuunnuin ja päätin jatkaa asujeni tutkimista. Ehkä sinäkin saat jotain vinkkiä näistä kuvistani.
Erityisesti jouduin miettimään sitä, miksi näytän mummolta. Mitä minun sitten pitäisi pukea, että olisin nuorekkaamman näköinen? Kysyin sitä tyttäreltäni (joka käyttää trikoisia pitkiksiä ja tunikoita, eli samaa kuin minäkin arjessani) ja tämä vastasi, ettei tiedä tuon ikäisten pukeutumisesta. Ei siis apua sieltä suunnasta…
Päätin sitten kurkata kaappiini ja kokeilla ERIMITTAISIA puseroita. Valitsin mahdollisimman kapealahkeiset housut. Ensimmäiseksi valitsin itse mittatilausompelijakoulussa valmistamani paitapuseron. Se on pellavaa. Ja kyllä, hetken mietin vyötä. Mutta ei minulla ole vyötä, koska ei ole ollut vyötäröäkään enää vuosiin.
Hmmm… näyttää ”persjalkaiselta” ja todistetaanpa se valitsemalla vielä pidempi yläosa. Seppälästä aikoinaan ostamani neulemekko. Huomaa toiset korvikset!
Nooh, sitten vähän lyhyempää – olisiko se parempi kuitenkin?
Ja jos sitäkin vielä vähän lyhentäisi?
Taitaa olla paras vaihtoehto. Sitten muutama jakkukokeilu. Ensin lyhyt, sitten pitkä.
Ei, ei.. Kyllä tämä peili jotenkin hassuntaa kaikki mun kuvat. Jalat senkun lyhenee vaan. Vaihdetaan siis peiliä.
Aivan.
Mitäs pidät?
Pellavasydämen Mervi