Tehän tiedätte, että olemme muuttamassa tästä talosta pois. Ajankohtaa vaan ei kukaan tiedä. Byrokratiasta johtuen ei remonttia uudessa kodissa ole vielä päästy tekemään, koska ei ole saatu rakennuslupaa. Niille, jotka eivät asiasta tiedä, kerron, että muutamme samaan taloon putiikkini kanssa. Voit seurata remontin edistymistä toisesta blogistani.
Muuton takia nykyiseen taloon ei kovin isoja remontteja kannata tehdä. Ensin olin sitä mieltä, ettei mitään pyörätuoliramppia rakenneta, mutta nyt olen pyörtänyt päätökseni. Osittain siksi, että muutto siirtyy ja toisaalta siksi, että kiukustuin niin vammaispalvelun kieltävästä päätöksestä taksikorttiin, että on pakko miettiä muita ratkaisuja.
Yritin päästä kyynärsauvoilla portaista, mutta se osoittautui uhkarohkeaksi ja mahdottomaksi. Nyt on siis päästävä pyörätuolilla alas ja ylös. Toki nytkin pääsen, mutta pitää aina olla joku vahva lykkimässä. Haluaisin päästä ihan itse.
Sattumalta keskustelin jonkun kanssa remonttimiehistä ja yht’äkkiä se juolahti mieleeni. Soitin tänä aamuna ammattikoulun eli Novidan arkkitehtuuri ja rakentaminen – puolen opettajalle Marko Kivistölle. Kerroin, että asumme Novidan rakentamassa talossa ja nyt olen joutunut pyörätuoliin. Olisikohan pojilla innostusta (ihan niinkuin se heistä olisi kiinni…) rakentaa pyörätuoliramppi?
Eipä opettaja miettinyt yhtään, vaan vastasi heti, että tottakai he haluavat AUTTAA. Hän tulee maanantaina heti aamulla katsomaan tilannetta. Rakentavat kuulemma tarvittavat rakenteet hallilla ja sitten asentavat sen paikalleen.