Jonkun ison tytön blogissa oli linkki ulkomaiseen verkkokauppaan, josta kuulemma saa niin hyviä ja niin tarpeeksi isoja sukkahousuja, että piti sitten minunkin kokeilla.
Sen verran olen jo harjoitellut ulkomailta tilaamista, että se sinällään ei enää tuottanut ihan hirveesti päänvaivaa, mutta mutta. Aikojen päästä – ennen pakettia – tuli Itellalta kirje, ”tulliselvitettävän lähetyksen saapumisilmoitus”. Koska tavara tulee EU:n ulkopuolelta, siitä on maksettava alvit ja tullit. Tulliselvityksen voi ilmoituksen mukaan tehdä joko netissä, asioimalla henkilökohtaisesti tullitoimipaikassa tai valtuuttamalla Itellan tulliselvittämään lähetys.
Minä valitsin netissä suoritettavan ilmoittamisen. Huh, huh! Kolme kertaa soitin tulliin. Tavaralajia ei saa itse valita, vaan jos ei luettelosta löydy juuri sopivaa, pitää soittaa ja kysyä se. Ensimmäinen vastaaja antoi väärän koodin sukkahousuille ja soitin toistamiseen sen saadakseni. Kolmannen kerran jouduin vielä soittamaan, kun en tiennyt lähetyksen painoa. Noh, sen sai sentään itse arvioida.
Ostin kolmet sukkahousut, kukin niistä maksoi 15 amerikan dollaria ja lähetyskulut samoin, eli yhteensä 60$. Loppujen lopuksi sain tulliselvityksen tehtyä ja onneksi sen samalla myös maksettua, alv teki n. 10 euroa. Että kyllähän siinä sukkahousuille hintaa tuli. Toivottavasti ovat hintansa väärti. Odottelen pakettia kohtuullisen innoissani.
Paljon puhutaan siitä, miten hankalaa on, kun viranomaispalvelut keskittyvät isompiin kaupunkeihin. On meiltäkin täältä Uudestakaupungista viety ainakin verotoimisto, maistraatti, käräjäoikeus ja lienee täällä joskus ollut tullikin. Täytyy kyllä myöntää, ettei se minua yhtään haittaa, vaikka tulli jossain muualla onkin. Kunhan harjoittelee, rohkaistuu ja uskaltaa, niin netissä saa monet asiat hoidettua – vaikka sitten soittamalla. Eipähän tartte kotoansa mihkään lähteä!
Koko tämä sukkahousukauppa siis tapahtui tässä työpöydän ääressä tietokonetta käyttäen. Paitsi sitten se postista hakeminen.
Mervi
kerron sukkahousuista enemmän, jahka ne tulevat…