Apua! Minulla on vanha mies – ja olen itsekin melkein vanha. Tällä viikolla mieheni täytti 60 vuotta. Vaikka voinkin vielä lohduttaa itseäni sillä, että tuohon samaan virstanpylvääseen on vielä matkaa, silti tuntuu jotenkin hmmmm…. kiusalliselta. Kolmekymppisenä oli ensimmäinen kriisi ja sitten viisikymppisenä vähän. Ja nyt tämä. Peiliin ei kannattaisi katsoa ollenkaan. Ensiksikin olen alkanut hälyttävästi […]
Kerroinkin jo, että seuraava ompeluprojektini sisältää myös värjäystä. Kesäteatteripuku tehdään ”vaippaharsosta” ja värjätään punaiseksi. Värjäyksessä lopputulos on aina jännittävää. Pesukonevärit ovat kyllä helppokäyttöisiä ja tällä kertaa lopullinen värikin oikein hemaiseva. Tästä lähdettiin. Taas valokuva vääristää. Oikeasti väri on kunnon punainen. Upotin saumoihin valkoisia pitsejä. Olen oikein tyytyväinen tähän tulokseen ja luulenpa, että teen muitakin ”vaippakokeiluja”.
Olen koko talven kutonut. Olipa virkistävää ottaa välillä virkkuukoukku käteen. Tämäkin työ on vain sellaista ”ajankulua” ja sopiva syy istahtaa nojatuoliin. Kun ei toimetonna voi telkkaria katsoa. Tässä muuten tosi hyvä kikka saada pysymään lankakerä paikoillaan. Ja tähän purkkiin tein hiukan kellertävästä kalalangasta päällisen. Erittäin yksinkertaisella mallivirkkauksella – ettei tarvitse silmukoita laskea… tulipa kaunis lyhty!
Välillä virkkausta Lue lisää »
Eikö olekin hassu sanonta. Istuva mekko, istuvat housut… Ne muutamat polvisukat ja säärystimet, mitä olen tänä talvena kutonut, olen tehnyt tasapaksuiksi. Paitsi nämä. Näistä harmaista tein istuvat, kun keksin, miten se tehdään helpolla tavalla. Näitä väänsin teatterin harjoitusten hämäryydessä, joten mallin oli oltava helppo. Näissä kuvissa taas tulee ilmi laiskuuteni. En viitsinyt käydä laittamassa sukkia
Istuvat säärystimet Lue lisää »
Tässä ainekset seuraavaan työhön: 30 metriä vaippakangasta ja punainen pesukoneväri. Tästä tulee teatteripuku ensi kesäksi. Suunnittelimme mahdollisimman keveää – jos kuitenkin tulee hellekesä… Valmis puku värjätään punaiseksi. Siinä tämän viikonlopun tavoite, joten mars, töihin! Ainiin, nyt just tuli mieleen, että vaippakangas varmaankin menee paljon kokoon? Täytyy siis ensin kutistaa, hahaa – taas sain työn siirrettyä
Seuraava ompeluprojekti Lue lisää »
Kodin sisustuksessa olen vanhanaikainen mieltymyksiltäni. Vaikka ihailenkin sisutuslehtien ja -blogien modernia maailmaa, itselleni kuitenkin valitsen ”menneen ajan tunnelmaa”. Nähdessäni tämän tuolikaunottaren kierrätyskeskuksessa olin aivan myyty. Tästä tuolista piti maksaa 60 euroa. Oliko paha hinta? Ei tälle tuolille mitään paikkaa ole, nyt se on tuolla olohuoneen nurkassa odottelemassa loppusijoitusta. Minulle tämä on oikein ihanneistuin – tarpeeksi
Minä en kiroile. Koskaan. Ison äänen kylläkin päästin tänään, kun kepit taas kerran kaatui ja osui kipeästi varpaaseen. Huomaan, että itku on kurkussa valmiina pääsemään valloilleen, jos alan ajatella asiaa. Nimittäin sitä, että en koskaan pääse noista kepeistä eroon. Asian työstäminen on selvästi kesken. Onkin ollut mielessäni hakeutua jonkinmoiseen sopeutumisvalmennukseen vai kustantaako Kela enää nykyään
Liikettä vain korvissa Lue lisää »
En yleensä stailaa kuviani, joten niissä näkyy se, mikä todellisuudessakin. Välillä katson tarkemmin, että mitähän kaikkea taustalla näkyykään…katsojahan saattaa kiinnittää huomionsa johonkin ihan muuhun, kuin mitä minä kuvaan. Näin kävi muutama kuva sitten. Eija kyseli kuvassa näkyvää pöllökangasta. Tässäpä pöllöt pääsevät ihan omaan kuvaansa. Harmi, ettet pääse hypistelemään tätä kangasta. Se on niiiiin ihanan pehmoista.
Alkuaan ongelma oli siinä, että housun lahkeet ovat liian lyhyet. Mikä siis ratkaisuksi? Erittäin hyvin istuvat housut, joten pois ei voi heittää. Pidennys vaatii enemmän miettimistä. Säärystimet – siinä ratkaisu! Kaupungilla näin itseni isosta peilistä ja totesin, että säärystimet ovat aivan liian valkoiset. Pistävät silmään. Hahaa – sain hyvän syyn lähteä kauppaan hakemaan lankoja! Kuka
Pääasia, että saa ostaa uusia lankoja Lue lisää »
Tänään katselin vanhaa nauhoitusta keskusteluohjelmasta ja sivulauseessa toimittaja mainitsi kuulleensa, että huippu-urheilijalla, joka valmistautuu isoihin kisoihin, maailmankuva kaventuu ja kaventuu sitä mukaa kun päivämäärä lähestyy. Samaistuin heti tuohon lauseeseen. Vaikka olen jossain teksissänikin väittänyt, että olen aikuistunut alkanut sietää odottamista – ettei kaiken tarvitsekaan tapahtua tässä ja nyt – ei se aina pidä paikkaansa. Nyt
Maailmankuva kapenee Lue lisää »