Uncategorized

Minulla on normaalioloissa kotonakin paljon lääkkeitä. Täällä sairaalassa niitä on luonnollisesti vielä enemmän. En ole noihin kovasti huomiota kiinnittänyt – syön mitä tuodaan. Ainoastaan sitä olen vahtinut, että saan Tramalini ajallaan, jottei pääse vieroitusoireet jylläämään.   Eilen tuotiin aivan uudenlaiset lääkkeet, niin erilaiset, että kiinnitin asiaan huomiota. Selvisi, ettei ne olleetkaan ollenkaan minulle kuuluvia….mitähän olisi tapahtunut, […]

Tyttäreni tuli tänään käymään. Minä heti näyttämään tätä uutta tablettiani, jota en osaa vieläkään käyttää…vaikka tyttö ei ole koskaan samanlaista nähnyt, heti osasi neuvoa ja minä vaan ihmettelen!  Nyt opin liittämään tekstiin esim linkin. Sen sijaan ilmeisesti tällä ei todellakaan pääse vastaamaan kuhunkin kommenttiin erikseen. Pahoittelen taas kerran, että ole jälleen onnistunut vahingossa poistamaan jokusen

Eilen tuli parin hoitajan kanssa keskustelua näin hienosta aiheesta. Keskustelu kuitenkin kulki paljon proosallisimmin termein. Lähtökohtana oli aamupesut ja suihkutukset. Kerroin ”tytöille” että olen niin vanha ja niin monet vuosikymmenet ollut sairaalassa hoidettavana, että minuun on iskostunut vanhakantainen systeemi – hoitajat sanoo mitä tehdään milloinkin: nyt mennään suihkuun, nyt pestään hampaat, nyt jumpataan jne. Nämä

Tänä aamuna hoitajat halusivat punnita mut. En näköjään ole laittanut edellistä punnituspäivää muistiin, mutta koska se oli tällä osastolla ja tulin tänne 10. päivä, niin punnituksesta ei ole viikkoakaan ja paino oli nyt pudonnut 3 kiloa!    Ikävämpi yllätys oli äsken ruokailun yhteydessä, kun hampaasta lohkesi pala! Ruma kolo on onneksi piilossa poskessa, mutta tietysti nyt

Kuten olen jo kertonutkin, mieheni käy joka päivä minua katsomassa. Myönnän, että päiväni kuluukin lähestulkoon sitä odottaessa.  Jaahas, tää vehje ei taas tottele mua: en saa tekstiä kuvien jälkeen…kirjoitan siis kaikki yhteen pötköön. Sain valtavan kukkakimpun, joka mukailee sitä, mitä pitelin käsissäni astuessani 18- vuotiaana vihille vuonna 1978. Kaikki nämä vuodet….kiitollisenaMervi

Ei ole yks eikä kaks parisuhdetta, jotka ovat kariutuneet toisen vakavaan sairastamiseen. En voi ollenkaan ymmärtää, että niin voi käydä.  Kun me menimme naimisiin 36 vuotta sitten, tuleva mieheni tiesi, että 18-vuotias nuorikko ei ole terve. Vaikka silloiselta ajalta on valokuvia, joissa juoksen rantakivillä, tiedossa oli kuitenkin tulevat liikuntarajoitteet ja jo silloin tarpeellinen kipulääkitys. Aina

Saan antibioottia kolmea kautta: tablettina suun kautta, nesteenä suoneen ja sitten vielä sinne lonkkaniveleen asennetun pallukan kautta. Pitkäaikaista käyttöä varten kanyyli laitettiin kaulaan. Tarvittiin muutama ommelkin, mutta on minulle sanottu, ettei tikit jää loppuiäksi näkyviin.  Subklaavia eli ”subis” eli keskuslaskimokanyyli Lonkassa hakasia oli 42 joten aika pitkä haava. N. 40 cm. Viime yönä on taas

Eilen illalla alkoi haava vuotaa. Se on muuten oikein tosi pitkä. Melkein uin kudosnesteessä, jota sieltä tuli ja hyvä tietysti, että tulee pois. Juuri kun saatiin sänky ja minut perinjuurin uusiin vermeisiin, se alkoi uudestaan vuotaa yli siteiden ja ei kun taas sama homma.   Tänään pitäisi ottaa tikit=hakaset pois, mutta nyt odotellaan ensin lääkäriä katsomaan

Ettepä arvaakaan, mitä tilasin mieheltäni! HOMEJUUSTOA!  Syöminen näyttää nyt nousevan isommaksi ongelmaksi. Mikään ei maistu tai polttaa mahaa tai aiheuttaa närästystä… hyvin täällä otetaan toiveet huomioon, mutta jos ei keittiöllä ole, niin ei ole. Aamupalaksi mieheni tuo weetabixiä. Puuron syöjäksi ninusta ei ole. Tuntuu kurjalta kronklata ruuan kanssa, mutta nyt en parempaan pysty.   Huomasin just

Ihan turhaan jännitin tänne siirtoa. Saattaa muuten olla, että alitajuntani muisti sen, että äitini kuoli tällä osastolla. Itse tajusin sen vasta, kun mut työnnettiin sängyllä toimiston ohi. Siihen oli äidin kuoleman jälkeen laitettu kynttilä palamaan. Hyvältä vaikuttaa hoito eikä rutiinitkaan kauheasti poikkea aiemmista. Kuntoni on kohonnut, istumaan nousu ja istuminen sujuu huomattavasti paremmin. Turvotus jalasta