Vähän jälkeen klo12 minua lähdettiin viemään leikkaussaliin. Valmistelut kesti noin tunnin. Epiduraalin laittaminen oli hankalaa ja kesti jokseenkin kauan. Tuota kautta minulle saadaan kipulääkitys kipupumpun avulla. Spinaalipuudutus hoituikin jo paljon helpommin. Se on se, joka puuduttaa alaruumiin leikkausta varten. Leikkaus kesti klo 13-15. Pyysin saada nukkua, mutta kyllä osan aikaa olin hereilläkin. Erikoista oli, kun naapurirouva kertoi, että hän oli seurannut näytöltä leikkauksen tapahtumia. En tiedä olisinko halunnut
Saatuaan homman valmiiksi minulle tuttu leikkaava lääkäri kertoi hyvät ja huonot uutiset. Huonoa oli se, että ”kudokset olivat rumannäköiset”. Hyvää oli se, että faskialevy (lihasjuttu) oli löytynyt ja saatu kiinnitettyä. Tämä on kaiketi ollut parin vuoden takaisesta leikkauksesta asti irti. Leikkaussalista minut siirrettiin heräämöön, missä vointini olikin jo hyvä. En muista, että koskaan aiemmin olisin ollut niin reipas. Illalla klo 19 tuli siirto osastolle omalle paikalle.
Nyt suoneen tiputetaan vahvoja antibiootteja, kunnes tulee tieto lonkasta otetuista näytteistä. Sen jälkeen lääkitys vielä tarkennetaan. Erikoista oli sekin, että aamulla crp oli vain 11 vaikka siellä bakteerit jylläsivätkin. Sekin tuntui kummalliselta, että terveyskeskuksessa otettu näyte oli puhdas, vaikka siellä iso tulehdus olikin.
Nyt sitten odottelen yötä ja toivon, että unta riittää. Silloin on helpompi olla.