Olen hurahtanut, myönnän sen. Heti kun edellinen makrameetyö valmistuu, suunnittelen jo seuraavaa. Onneksi oven pielessä on kasa oksia…
Lähes jokaiseen työhön olen opetellut jotain uutta, jonkun palan tai rimpsun mallin olen katsonut toisten töistä, mutta kokonaisuuden suunnitellut itse työn edetessä. Vielä en ole paperille luonnoksia piirtänyt. Tämä taitaa olla kaunein työni. Se sopii väritykseltään meidän olohuoneeseen, mutta on nyt putiikissa näytillä ja myynnissäkin.
Kuva on huono, otettu salamalla, kun tuo musta osuus ei muuten erotu. Tähän työhön opettelin tuommoisten ”klottien” tekemisen, jotka ehkä alla olevassa kuvassa erottuu. Materiaali tässä työssä on Pauliina-punoskudetta. Olenkohan väärässä, kun tuli tuntuma, että musta on ohuempaa kuin harmaa? Onko muilla sama kokemus?
Tässä työssä ei ole lisättyjä hapsuja ja ehkä siksi onkin itselleni mieluinen.
Sitten löysi huippuihanan kepin! Tätä ja netin kuvia piti vähän kauemmin tuijotella, kun en heti keksinyt, miten YLÖSPÄIN kaartuvaan oksaan solmeillaan. Kaikki työt on yleensä alaspäin ”roikkuvia”. Löysin tuollaisen medaljongin-tyyppisen mallin ja siitä se sitten lähti. Muu on omaa suunnittelua.
Ensin mietin, että jatkan mallia myös tuonne oikealle, mutta sitten totesin, että parempi ilman. Tuo oikea pää oksasta on niin kaunis pelkästään ja ehkä työstä tulisi liiaksi epäsymmetrinen. Tästä tuli kuin koru. Kiinnitys pitää vielä uusia, mutta halusin heti saada kuvan..
Musta ja harmaa ovat Pauliina-punoskudetta ja luonnonvalkoinen Matildaa. Tähänkään työhön en ole lisännyt hapsuja, siinä on vain ne ”pakolliset”, mitkä sattuu jäämään yli. On tosi inspiroivaa miettiä työn valmistuttua, että miten hapsut viimeistelee. Sisemmät harmaat jätin sillensä roikkumaan, mustiin tein kääresolmun ja niiden päät solmuiksi.
Päällimmäiset vaaleat solmin tuollaiseksi sydämeksi. Ilon läikähdys tuli tästä oivalluksesta! Harmi etten saa lisäkuvia yksityiskohdista, kun teen tätä taas mökillä niistä kuvista, mitä mukana on.
Eikä tässä vielä kaikki, lisää valmiita töitä odottaa esittelyä. En malta lopettaa… täällä mökillä on kuitenkin mukana sukankudin.
Pellavasydämen Mervi