Kerroinkin jo tyttäreni Mirvan valmistuneen tradenomiksi. Todistuksensa hän sai jo aiemmin, mutta kun valmistujaisjuhla pidettiin tällä viikolla, halusimme isänsä kanssa muistaa häntä lahjalla, joka aina muistuttaisi tuosta saavutuksesta. Perhepiirissä juhlia ei järjestetty, eikä taida kaikki sukulaiset edes tietää asiasta.
Perinteisen yhden ruusun sijaan halusin ojentaa kauniin kimpun, jossa oli vähän extraa mukana.
Mukana on tuollainen puusydän |
Kortti samaa tyyliä, josta tykkään kovin |
Tämän kukkakimpun sitoi Hanna Kontturi. Putiikissa on kaikkea ihanaa, erikoista ja uniikkia.
Korua mietin pitkään ja hartaasti. Mirvalle on vaikea ostaa mitään lahjaa, on vähän kronkeli, mutta eniten ongelmaa tuottaa se, että meillä on täysin erilainen maku. Yleensä se menee niin, että jos joku on minusta kaunis, hän ei tykkää ja päinvastoin.
Koruksi halusin valita aikaa ja muodin muutokset kestävän. Ensin katselin kultaista riipusta, mutta petyin täydellisesti valikoimaan – oli kovin vanhanaikaista. Pitkään mietin Kalevala korun ja muiden suomalaisten design-korujen välillä, mutta päädyin Kalevala korun Vanamo-käätyyn.
Tällainen esittely löytyi netistä Vanamo-kääty