Jäätiin Songnappen – leirintäalueelle kahdeksi yöksi. Oli liian kuuma ja olimme yltä päältä hiessä. Pääsimme suihkuun ja uimaankin, vaikka minulle veteen pääsy ilman laituria on hankalaa. Kyynärsauvan kanssa kun ei voi kahlata. Mutta oli kyllä virkistävää. Kerta oli ensimmäinen tänä kesänä. Aluetta voi kyllä suositella.
Matka jatkui Hamariin ja edelleen Gjövik. Näissä eikä sen ihmeemmin Dokkassakaan ollut mitään erityistä ”kohdetta”. Leirasta käännyttiin kohti Golia. Maisemat on aivan huikeat. Korkeuserot niin, että vattanpohjasta myllertää. Harmi, ettei nähtyä saa kameralla toistettua.
Täällä lehmät ja lampaat kulkevat vapaasti.
Tällä välillä oli pitkiä korkkiruuvitunneleita, joissa tuntui, että pyöritään ympyrää.
Luntakin näkyy ja tosi korkeita aurauskeppejä. Voi vain kuvitella, miten paljon lunta talvella on.
Vöringfossen -näköalapaikka on huikea.
Matkalla Bergeniin tuli taas kerran epävarmuus, että ollaanko lainkaan oikeaan suuntaan menossa. Piti kysyä kanssareissaajilta. Oltiin.
Nyt oli jalat niin turvoksissa ja jostain syystä nousi mustuma, että ilmoitin, jotta jäädään ensimmäiselle leirintäalueelle huilaamaan. Tuli jo pieni pelko veritulpasta.
Nostin jalat ylös ja yön aikana tilanne jo vähän helpottuikin.
Yövyimme jylhien vuorten keskellä Mabodalen -leirintäalueella. Yllätyksenä taas kerran se, ettei suihkuun pääse ilmaiseksi. Alueella ei illalla ollut enää henkilökuntaa, joten suihkutta jäimme. Aamulla olikin sitten sitäkin mukavampaa, kunhan ensin kävin ruinaamassa 10-kruunusen.
Mervi