Tänään lähdin mieheni kanssa tilaisuuteen, johon halusin pukeutua mekkoon. Menimme sinne kävellen lyhyen matkan, joten kengät aiheuttivat pientä pohdintaa ja jopa huolen aihetta. Ilma oli kylmä, joten sandaalit olisi olleet liian kesäiset. Vanhanaikaisena ihmisenä kuvittelen, että mekon kanssa pitää olla vähintään kävelykengät, mutta mieluiten ”pikkukengät” – avokkaat tai korkokengät, mitkä taas ei minun tapauksessani tule kysymykseenkään. Tässä kohtaa tapahtui täydellinen tyylin muutos. Minä aloin kypsytellä mielessäni mahdollisuutta laittaa TENNARIT jalkaan!
Olen täällä ja täällä kertonut ihanan ihanista Rieker-kengistäni, joista minulle on nyt valinnanvaraa loppuiäkseni – ehkä. Lisäksi muistin valkoiset Gaborin rusettikengät ja Migantin kukkatennarit. Kokeilin näitä ja ajattelin, että miksen minäkin, jos muutkin.
Päädyin siroimpiin eli valkoisiin Riekerin slip ins -tennareihin, joilla nyt kävelin ensimmäistä kertaa. Ja miten ihanaa olikaan kävellä. Minä, lonkkavammainen saan vihdoinkin kävellä tukevilla, hyvillä kengillä, jotka saa sujautettua jalkaan ilman kenkälusikkaa tai kumartumisia! Ja mikä tyylin muutos…
Asuni näytti tältä:
Sain kehuja, että sininen pukee minua – ja senhän olen aina tiennyt. Eikä nuo kengät mitenkään pahalta näytä, eihän? Sen verran noudatin vanhoja ”sääntöjä”, että valitsin laukuksi myös valkoisen. Äiti opetti, että kengät ja laukku pitää olla samaa väriä.
Tyylin muutos myös päässä
Tyylin muutos tapahtui myös päässäni. Siis sikäli, että hiukset on lähes pörröisen kiharat. Ensin olin pettynyt, että permanentista tuli liian käkkärä, mutta sitten tajusin, että minähän olen aina kadehtinut luonnonkiharia hiuksia. Nyt omani ovat todella kiharat. En edes yrittänyt niitä ”laittaa”.
Ja kolmas tyylin muutos on silmälasit. Olipa kiva nähdä lähelle ja kauas, sillä nämä uudet monitehot on hyvät.
Muuten, sukkahousuja sovitin myös kerran jos toisenkin, kun valitsin oikeaa väriä. Onnistuinko valinnassani?
Noista kengistä vielä sen verran, että Gaborin valkoiset rusettikengät on jo muutaman vuoden vanhat, mutta pidetty vain muutaman kerran. Ne on jotenkin liian… klopot… jos ymmärrät, mitä tarkoitan. Taidan myydä pois. Koska Riekerit. Miganteissa on myös vikaa. Se, että niissä iltti on irrallinen ja vaatii käsin asettelun ja kenkälusikan. Mutta saatan silti pitää.
Semmoinen tyylin muutos – luulempa, että jää pysyväksi.
Mervi