Viimeksi kirjoitin postauksen ”korjaanko vai annanko periksi?” Siinä totesin, että hupparin korjaaminen ei kannata. Annoin periksi ja nyt röyhelöhelma onkin jo uudella omistajalla. Joskus on annettava vaan periksi. Myös unelmistaan ja haaveistaan.
Olen lähes kaksi vuotta elämästäni (!!!!) kuntoillut. Täällä kerroin, miten tämä lopun elämää kestävä projekti alkoi. Olen arjesssani huomannut, miten paljon toimintakykyni ja liikuntakykyni on parantunut. Ortopedi on minulle jo 10 vuotta sitten kertonut, että kyynärsauva tulee olemaan aina välttämätön apuväline kävelemiseeni. Nyt heräsi pienen pieni kipinä, että josko kuitenkin pääsisin siitä eroon, kun oikein voimistan vasemman puolen jalkalihaksia. Lonkan, reiden, pakaran…
Lähdin tereyskeskuslääkäriltä hakemaan vastausta kysymykseeni. Hän suosiollisesti kirjoitti lähetteen Tyksiin ja sainkin ajan fysiatrille. Joka taas lähetti sekä hermoratatutkimukseen että magneettikuviin. Lisäksi pääsin fysioterapiaan.
Tuomio: on annettava periks
Tänään tuo lähettävä fysiatri soitti ja kertoi tulokset. Ei onnistu – on annettava periksi. Jo 10 vuotta sitten todettiin selkärangassa 4:nnen välilevyn hermovaurio. Nyt sinne oli tullut uusi myös 5:nteen väliin. Ehkä ovat seurausta aiemmista välilevyn pullistumista, mitkä sittemmin ovat niin paljon parantuneet, etteivät enää näy kuvissa. Mitään leikkausta vaativaa tai leikkauksella korjattavaa ei sikäli ole.
Sen sijaan lihasperäiset syyt ovat korjaamattomia. Vasemman lonkan seudun lihakset ovat osittain ”pois pelistä”. Koska keinonivel on sinne laitettu jo 4 kertaa ja sitä ennenkin lonkka on aukaistu ja leikelty monta kertaa, on jänteet ja lihakset vioittuneet niin pahasti, etteivät ne enää palaudu, mutta ei niitä voi myöskään korjata.
Joskus on annettava vaan periksi. Näin siis on jatkettava. Siinä mielessä en anna periksi, että jatkan kyllä kuntoilua – kuntosalia, vesijumppaa, kävelyä ja kotijumppaa, mutta en enää haikaile kepitöntä kävelyä. Se nyt vaan tulee olemaan minun ”kohtaloni” tästä eteenpäinkin. Ehkä vaihdan kyynärsauvan koristelun mieleni virkistykseksi? Näissä kuvissa on tuollainen kimalteleva blingbling-koristelu heijastavan nauhan lisäksi.
Pärjään kyllä.
Tämän viikon olen siivoillut kaappeja, sälälaatikoita ja lopuksi saanut toimistoni järjestykseen. Jopa kynäpurkit on järjestetty. Niin hyvä mieli!
Uuteenkaupunkiin on rakennettu hieno monitoimitalo Wintteri, jossa on myös uimahalli. Tuskin jaksan odottaa, että perjantaina menemme puolison kanssa testaamaan sitä. Inhoan kylmää vettä, mutta tiedän, että vesijumppa tekee hyvää. Ja se toimii, että perjantai on yhdessä sovittu päivä, jolloin aina mennään hallille.
Toivoa on.
Mervi