Kevään viimeisenä työnä ennen näyttöä valmistamme leningin tai mekon, miten sitten kukakin sitä nimittää. Tässä yhteydessä pitäisi harjoitella myös vuoritusta, mutta jos leninkiin ei tule vuoria, pitää tehdä erillinen toppi vuorilla. Minä valmistin lyhythihaisen kukkamekon ilman vuoria.
Ensin teimme koululla olleista varastokaavoista ”peruskaavan” omilla mitoillamme. Minulle koko 54 oli ihan sopiva, mutta sisäänotot (muotolaskokset) piti jättää pois. Vartaloni on siis…. hmm.. tasaisen paksu.
Tässä kaavassa rintamuotolaskos lähtee olkapäältä. Tein sovitusmekon tämän mukaisesti. Minulle se ei sopinut ensinkään. Korjailemallakaan ei oikein tahtonut löytyä hyvää mallia. Päätin siirtää muotolaskoksen kädentielle.
Muotolaskoksen siirtäminen:
Ensin leikkasin kaavasta irti olkapään muotolaskoksen
Sitten se suljetaan – maalarinteippi on tässä ihan kelpo väline.
Nyt leikataan uusi muotolaskos haluttuun kohtaan. Minä asetin sen kädentielle. Kun kaavan asettelee pöydälle tasaiseksi – Simsalapim!- uusi muotolaskos avautuu aivan itsestään.
Pääntien huolittelin alavaralla ja tikkasin n. 1,5 cm päästä.
Oikein tyhmät kuvat. Älä katso kyynärtaivettani – kävin labrassa luovuttamassa 13 pulloa verinäytettä, enkä sitten huomannut ottaa lappua pois. Hmh.
Semmoinen siitä tuli. Näin kuvaa katsoen voisi todeta, että ihan onnistunut: hihat istuu täydellisesti ja vartalon muodot on sopivasti esillä ja piilossa. Helman pituus lienee sääntöjen mukainen – päättyy ohuimpaan kohtaan – mutta minun koivilleni aavistuksen liian lyhyt.
Tosiasia on se, etten tule koskaan tätä mekkoa/leninkiä pitämään. Se on joustamaton ja aivan liian tiukka ISTUA. Menee siis myyntiin. Hyvin tehty mekko, rypistymätön kangas, koko 54 – kuka haluaa?
Pellavasydämen Mervi