Kerroinkin jo nojatuolin ja sohvan hankinnnasta. Seuraavaksi lähdin havittelemaan uutta TV-tasoa. Halusin, että se olisi korkeakiiltoinen valkoinen, jolloin se olisi jatkumo keittiön kaapistolle, joka on samalla seinämällä.
Tässä kalusteessa jouduimme antamaan periksi periaatteestamme, ettemme ikinä otaisi Jyskistä yhtään pilipalihuonekalua. Että vain vanhoja, täyspuisia. Mutta kun täyspuiset ovat yleensä aina tyyliltään hiukan romanttisia, enkä halunnut minkäänlaista peiliovea tms, krumeluureista puhumattakaan. Uskon, että tämä halpa (tai sanottakoon että ”edullinen”, sillä ostimme sen tarjouksesta – 50%) kaluste meidän ikämme kestää.
Ja kyllä kesti sen kokoaminenkin. Kolme tuntia. Mieheni on kyllä taitava siinä hommassa, osaa lukea ohjeita, on kärsivällinen ja OTTAA ENSIMMÄISEKSI ESILLE VADIN, johon kaikki pikkusälppä kootaan.
Tässä mallissa tämä huone olikin pitkään. Taulut riipinraapin, pitkin tuoleja ja lattioita. Makustelin niitä, vaihtelin ja ihmettelin, että miten pääsen eteenpäin sisustamisessa.
Näet sen sitten. Myöhemmin.
Lähes kaikki kullankimallus lähtee. Tilalle tulee musta-valko-harmaata, mikä väritys meillä on kauttaaltaan alakerran huoneistossa: keittiö, makuuhuone, olohuone ja pesutilat.
Ei kukkaa mittää komiaa lamppuu tarttis? Niijja, taulunkehyskin on vielä myyntiinlaittamatta.
Mervi