Ei kannata lukea, jos on itse ”herkillä”.
Huomasin tänä aamuna, että viime aikoina olen postannut pelkästään käsitöistä, enkä ole kertonut omista kuulumisistani ollenkaan. Nyt sitä siis tulee…. Vaikkei lukijoita kiinnostaisikaan, on tämä itselleni hyvä muistio.
Kävin tänään lääkärissä. Olin tilannut ajan toista kuukautta sitten, enkä heti meinannut muistaakaan, mitä mun oikeastaan piti valittaa. Kirjoitin asiat lapulle (toisen lääkärille ja toisen itselleni) ja sitten huomasin, ettei yksi puolen tunnin aika edes riitä kaikille ongelmille. Suosittelen muuten toisillekin – kannattaa ottaa mukaan muistiinpanot, kun menee lääkärille. Hermostuksissaan helposti unohtaa asioita.
ELINTASOSAIRAUKSIA?
Olipa mukava lääkäri. Yleensä nuoret kivat lääkärit ovat täällä vain vähän aikaa ja seuraavalla kerralla niitä ei enää ole saatavilla. Tämä lääkäri on kuulemma tullut jäädäkseen Uuteenkaupunkiin. Kiva! Verenpaineeseen sain uuden lääkkeen. Paineet ovat taas huidelleet yläkantissa, kun kiloja on tullut takaisin. Kolesteroli samoin korkealla, mutta sitä lääkitystä en ole vielä aloittanut, koska kokemuksesta tarvaan, että on odotettavissa lihaskipuja. Haluan ensin saada muut kivut hallintaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta tutkittiin ja Thyroxin-annostus ennallaan.
UUSIA LÄÄKKEITÄ
Koska putiikissa puhun paljon asiakkaitteni kanssa erilaisista sairaskertomuksista, usein tulee puhe myös kunkin särkylääkkeistä. Olen oppinut, ettei koskaan pidä ulkomuodon perusteella arvioida ihmisen elämänlaatua. Minun silmissäni nuoren, terveen ja hyväkuntoisen näköinen asiakas olikin menossa selkäleikkaukseen. Hänen jatkuvat kipunsa vaativat aika voimakkaat särkylääkkeet. Puheeksi tuli minulle vieras hermoperäiseen kipuun vaikuttava Gabrion.
Pyysinpä sitten tätä lääkettä lääkäriltä ja hän kirjoittikin minulle reseptin. Varoitteli sivuvaikutuksista ja ehdotti, etten ottaisi uutta verenpainelääkettä ja tätä yhtaikaa, vaan totuttelisin ensin toiseen, jotta erotan sivuvaikutukset. Mitä minä en tietenkään totellut, vaan otin molemmat heti kotiin tullessani. Tänään on vapaapäivä, joten ei haittaa, vaikka olisinkin illalla ”kanttuvei”.
Toisaalta tuntuu toivorikkaalta, että kivut saattaisivat hellittää, mutta toisaalta kamalalta, että noin väkeviä lääkkeitä tarvitaan vielä lisää.
PYSYVÄ HAITTA?
Yllätyksekseni sain potilasvahinkokeskuksesta kirjeen, jossa pyydettiin selvitystä siitä, minkä verran vuonna 2011 tehty leikkaus vaikuttaa nykyiseen toimintakykyyni. Tarkoituksena on siis tutkia, tuleeko minulle korvattavaksi potilasvahingosta aiheutuva pysyvä haitta. Tuo lonkkaleikkaus epäonnistui ja sain siitä potilasvahinkokorvauksen. Sittemmin samaa lonkkaa on leikattu vielä 3 kertaa. Nyt pitäisi valokuvata, minkälainen arpi siitä jäi. Noh, arpia on niin paljon ”kasapäin” ettei sieltä yksi erotu mitenkään. Lisäksi on mahdotonta sanoa, mikä on tuon nimenomaisen leikkauksen vaikutus nykyiseen olooni. Lääkäri lupasi kuitenkin kirjoittaa pyydetyn e-todistuksen, kunhan ensin hommaan fysioterapeutin lausunnon. Eihän sitä tiedä, jos vaikka vielä lisää korvauksia satelisi…
KUNNALLISVAALEIHIN
Aasinsiltana tästä voisin mainita – tai se lienee sanomattakin selvää – että tunnen sairaanhoidon toiminnan ja hierarkian aika hyvin. Kokemusta on sekä paikallistason että erikoissairaanhoidosta. Ihan pieni kipinä sisälläni tahtoisi vaikuttaa toistenkin vammaisten elämään. Se onkin sitten ainoa syy, miksi lupauduin kunnallisvaaliehdokkaaksi. Ensin lupauduin, mutta kun asiaa tarkemmin mietin, halusin perua. Sitten se olikin jo myöhäistä. Ja nyt on mentävä liikkuvan junan mukana. Valokuva on jo otettu vaalimainoksia varten.
On kaksi asiaa, jotka vaativat paksua nahkaa: bisnes ja politiikka. Kumpikin ovat pahimmillaan erittäin raadollista hommaa. Yksi riittäisi minulle, enkä usko, että politiikka tuleekaan sen kummemmin elämääni. Sosiaali- ja terveyslautakunta olisi kylläkin paikka, jossa tuntisin kokemuksestani olevan hyötyä.
Mervi